Tämä suomalaisten perinteinen kevätpuuha on nyt ankarasti kielletty useimmissa kunnissa – Kiinnijääminen voi maksaa tuhansia euroja

Kevätaurinko sulattaa lumet, ja satojatuhansia suomalaisia omakotitaloasujia ja mökkeilijöitä odottaa tuttu näky: piha on täynnä talven katkomia risuja, kuivia lehtiä ja haravointijätettä.

Vuosikymmenten ajan suomalainen kevätrutiini on ollut kerätä nämä jätteet suureksi kasaksi tontin nurkkaan ja sytyttää iloinen kevätkokko.

Ympäristöviranomaiset ja pelastuslaitokset muistuttavat kuitenkin nyt painokkaasti muuttuneesta laista ja kiristyneistä säännöistä.

Se, mikä ennen oli normaalia pihanhoitoa, on nykyään suurimmassa osassa Suomen kuntia ankarasti kiellettyä ja rangaistavaa toimintaa taajama-alueilla.

Jos naapuri tai ohikulkija tekee ilmoituksen piipustasi nousevasta kitkerästä savusta, seurauksena voi olla tuntuva sakko ja palokunnan lasku. Tarkista kuntasi säännöt heti, ennen kuin raapaiset tulitikun.

Taajama-alueen ehdoton kielto: Savu on terveysriski

Moni pihanomistaja elää yhä siinä uskossa, että omalla tontillaan saa polttaa mitä haluaa, kunhan tuli on hallinnassa. Tämä on vaarallinen harhaluulo.

Kuntaliiton ja paikallisten ympäristönsuojelumääräysten mukaan avotulen teko ja erityisesti puutarhajätteen (kuten risujen, lehtien ja neulasten) polttaminen on nykyään kokonaan kiellettyä lähes kaikkien Suomen kaupunkien ja kuntien taajama-alueilla.

Kielto ei perustu pelkästään paloturvallisuuteen, vaan naapurisopuun ja terveyteen.
Kun poltat kosteita syksyn lehtiä tai tuoreita risuja matalassa lämpötilassa, syntyy niin sanottua kitupolttoa. Tämä prosessi vapauttaa ilmaan valtavia määriä terveydelle erittäin vaarallisia pienhiukkasia, häkää ja PAH-yhdisteitä. Kitkerä savu leijailee usein matalalla maata pitkin suoraan naapurien ilmanvaihtoventtiileihin, pilaten astmaatikkojen ja lasten hengitysilman.

”Yksikään naapuri ei halua herätä siihen, että koko koti haisee savustamolta, koska viereisellä tontilla säästetään muutama kymppi jätemaksuissa. Ilmoituksia luvattomista risukokoista tulee pelastuslaitoksille ja ympäristökeskuksille keväisin valtavasti”, viranomaiset summaavat.

Haja-asutusalueellakin aikaikkuna sulkeutuu nopeasti

Entä jos mökkisi tai talosi sijaitsee kaukana taajamasta, metsän keskellä? Siellä risujen poltto on usein yhä sallittua tietyin ehdoin.

Pelastuslaitoksen säännöt haja-asutusalueelle ovat kuitenkin tiukat. Polttaminen on sallittua vain silloin, kun Ilmatieteen laitoksen antama ruohikkopalovaara tai metsäpalovaroitus ei ole voimassa.

Kevään kuivattamat, keltaiset heinikot syttyvät pienimmästäkin kipinästä. Suomessa on nähty lukuisia tapauksia, joissa harmiton risukokko on riistäytynyt hallinnasta tuulenpuuskan vuoksi, polttaen koko tontin tai karaten naapurin metsään.

Jos sytytät tulen varoituksen aikana tai tuli riistäytyy hallinnasta huolimattomuuden vuoksi, joudut maksamaan paitsi mahdolliset vahingonkorvaukset, myös palokunnan hälyttämisestä aiheutuvat valtavat kustannukset. Vakuutusyhtiösi (esim. If tai LähiTapiola) todennäköisesti alentaa korvauksia tai epää ne kokonaan.

Ammattilaisen muistutus: Ennen kuin sytytät luvallisenkaan kokon haja-asutusalueella, olet velvollinen tekemään siitä ennakkoilmoituksen alueesi pelastuslaitokselle, jotta ohikulkijoiden hätäpuhelut eivät aiheuta turhia hälytyksiä.

3 laillista (ja luontoa säästävää) tapaa päästä eroon risuista

Mitä sitten tehdä valtavalle risu- ja lehtivuorelle, jos tulitikut on pakko jättää taskuun? Unohda laittomat nuotiot ja toimi kuten nykyaikainen viherpeukalo:

  1. Oksasilppuri (Pihan kultakaivos): Hanki itsellesi tai lainaa naapurilta oksasilppuri (esim. Bosch tai Makita). Silppuamalla oksat ja risut saat ilmaista, ravinteikasta kuorikatetta, jonka voit levittää suoraan pensaiden (kuten alppiruusujen) juurille tai kasvimaan poluille estämään rikkaruohoja ja säilyttämään kosteutta.

  2. Hyötykäyttö kompostissa: Haravointijäte, kuten kuivat lehdet, ovat täydellistä seosainetta kompostoriin (esim. Biolanin lämpökompostoriin). Ne tuovat kompostiin hiiltä ja ilmavuutta, ja muuttuvat vuodessa meheväksi mullaksi, josta rautakaupassa joudut maksamaan kymppejä.

  3. Kuntien ilmaiset vastaanotot: Monet jäteyhtiöt (esim. pääkaupunkiseudun HSY tai alueelliset jäteasemat) ottavat keväisin puutarhajätettä, risuja ja haravointijätettä vastaan jopa täysin ilmaiseksi tai nimellisellä muutaman euron peräkärrymaksulla. Tämä on halvin, turvallisin ja naapurisopua eniten vaaliva ratkaisu.

Oletko sinäkin elänyt siinä uskossa, että omalla pihalla saa keväällä polttaa mitä vain, vai oletko jo siirtynyt oksasilppurin onnelliseksi omistajaksi? Kuinka usein naapurustossasi haisee yhä laiton, kitkerä risukokko? Jaa tämä elintärkeä paloturvallisuutta ja naapurisopua ylläpitävä lakimuistutus WhatsAppissa tai Facebookin asukasyhdistyksissä ennen kuin pihatalkoot alkavat!

Hei! Olen Hanna Weselius, suomalainen kirjailija, valokuvataiteilija ja taiteen tohtori. Työssäni yhdistän usein visuaalisen maailman ja sanallisen kerronnan. Tutkin teoksissani yhteiskunnallisia rakenteita, valtaa ja ihmisyyden monimutkaisuutta – usein feministisestä näkökulmasta. Esikoisromaanini Alma! oli minulle tärkeä läpimurto, ja se palkittiin muun muassa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Minulle taide ja tiede eivät ole toisistaan erillisiä, vaan ne ruokkivat toisiaan. Olipa kyseessä valokuva tai teksti, pyrkimykseni on katsoa maailmaa tarkasti ja haastaa totuttuja tapoja nähdä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *