Suomalainen perintö- ja lahjaverotus herättää tunteita ja pelkoa. Monessa suvussa pohditaan kuumeisesti, miten vuosikymmenien säästöt, kesämökit ja asunnot saataisiin siirrettyä seuraavalle sukupolvelle tai sisaruksille siten, ettei Verohallinto veisi leijonanosaa.
Kun iäkäs ja lapseton nainen makasi kuolinvuoteellaan, hänen veljensä päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä. Välttääkseen pelätyn perintöveron, mies siirsi siskonsa tililtä 120 000 euroa omalle tililleen vain päiviä ennen tämän kuolemaa, siskonsa suostumuksella.
Suunnitelma vaikutti paperilla nerokkaalta porsaanreiältä. Oikeuden tuore, poikkeuksellinen ennakkopäätös osoittaa kuitenkin karulla tavalla, miksi itseoppineiden ”verosuunnittelijoiden” kikkailut päättyvät usein katastrofiin.
Tämä tapaus on elintärkeä varoitus jokaiselle perintöä odottavalle suomalaiselle.
Epätoivoinen siirto kuolinvuoteella
Tapauksen keskiössä on tyypillinen suomalainen perhetilanne, jossa sisarukset halusivat pitää suvun varallisuuden perhepiirissä. Veljen sisko oli vakavasti sairas, eikä hänellä ollut rintaperillisiä (lapsia). Testamentin puuttuessa veli oli hänen ainoa laillinen perijänsä.
Kun siskon vointi heikkeni, veli teki hätiköidyn päätöksen. Sisarusten välisessä perimyksessä veroluokka on Suomessa ankarin mahdollinen (toinen veroluokka), mikä tarkoittaa, että yli 100 000 euron perinnöstä joutuu maksamaan jopa kolmanneksen suoraan verottajalle.
Veli nosti ja siirsi siskonsa pankkitililtä 120 000 euroa omiin nimiinsä yrittäen häivyttää rahat ennen virallisen kuolinpesän ja perunkirjoituksen syntymistä.
Verokarhu iskee: Ei porsaanreikää, vaan tuplalasku
Veli oletti, että koska raha siirtyi ennen kuolemaa, se laskettaisiin korkeintaan lahjaksi, tai parhaassa tapauksessa se katoaisi verottajan tutkasta kokonaan.
Verohallinnon ja pesänselvittäjien järjestelmät ovat kuitenkin nykyään aukottomia. Pankit ilmoittavat kaikki suuret, poikkeukselliset tilisiirrot, ja perunkirjoituksessa edesmenneen tilitapahtumat käydään läpi kuukausien ajalta takautuvasti.
Verottaja tulkitsi 120 000 euron siirron välittömästi ennakkoperinnöksi ja lahjaksi.
Koska lahjaveroasteikko on tiukka, veli sai massiivisen lahjaveromätkyn. Mutta painajainen ei loppunut tähän. Koska sisko menehtyi pian siirron jälkeen (alle kolmen vuoden sisällä lahjoituksesta), verottaja lisäsi lain mukaisesti tuon saman 120 000 euroa takaisin siskon viralliseen kuolinpesään laskettaessa lopullista perintöveroa. Veli joutui siis maksamaan sekä lahjaveron että perintöveron rangaistuskorkoineen samasta summasta! (Maksamansa lahjaveron hän sai toki vähentää perintöverosta, mutta rangaistukset ja veroluokan nousu tekivät summasta tähtitieteellisen).
”En haluakaan rahoja!” – Oikeuden tyly vastaus
Kun veli tajusi veroseuraamusten laajuuden ja sen, että alkuperäinen säästösuunnitelma oli kääntynyt häntä vastaan, hän teki sen, mitä kuka tahansa ahdistunut kansalainen tekisi: hän yritti perääntyä.
Hän ilmoitti tuomioistuimelle ja verottajalle luopuvansa ennakkoperinnöstä. Suomen perintökaaren mukaan perinnöstä voi luopua verovapaasti, jolloin se siirtyy automaattisesti seuraaville perillisille (esim. veljen omille lapsille), jolloin verotaakka jakautuu useammalle ja pienenee.
Tässä kohtaa oikeuslaitos kuitenkin veti rajan, joka on pysäyttävä ennakkotapaus kaikille suomalaisille.
Käräjäoikeus (ja myöhemmät oikeusasteet) totesi yksiselitteisesti: Kun otat rahat fyysisesti vastaan omalle tilillesi ja hallitset niitä, olet ryhtynyt perintöön.
Jos olet nostanut 120 000 euroa ja käyttänyt tai edes makuuttanut niitä omalla tililläsi, et voi enää jälkikäteen ilmoittaa ”luopuvasi” niistä välttääksesi verot. Juridisesti tämä tarkoittaa, että veljen yritys antaa rahat eteenpäin omille lapsilleen katsottiin uudeksi lahjaksi, josta lapset joutuivat vuorostaan maksamaan oman lahjaveronsa!
Koko ketjusta tuli yksi Suomen lähihistorian kalleimmista verovirheistä yhden perheen sisällä.
Asiantuntijan 3 sääntöä: Näin teet verosuunnittelun laillisesti
Talousasiantuntijat ja perintöoikeuteen erikoistuneet asianajajat muistuttavat, että verosuunnittelu on täysin laillista ja jopa suositeltavaa, kunhan se tehdään ajoissa ja oikein.
Vältä veljen kohtalo näillä säännöillä:
-
Testamentti on kuningas: Ilman asianmukaista testamenttia sisarusten ja kaukaisten sukulaisten perintövero (veroluokka II) on valtava. Testamentilla voidaan määrätä rahat suoraan esimerkiksi veljen lapsille (veroluokka I), jolloin säästetään kymmeniätuhansia euroja laillisesti.
-
Aloita lahjoittaminen vuosia aiemmin: Suomessa saa lahjoittaa kenelle tahansa verovapaasti 4 999 euroa kolmen vuoden välein. Jos siskolla on 120 000 euroa, hänen tulisi aloittaa rahojen jakaminen usealle sukulaiselle kymmeniä vuosia ennen kuolemaansa, jotta varallisuus siirtyy verovapaasti. (Sairaalavuoteella tehdyt suuret siirrot tulkitaan aina rangaistaviksi ennakkoperinnöiksi).
-
Älä koske tiliin ennen perunkirjoitusta: Vaikka sinulla olisi käyttöoikeus (tilinkäyttövaltuus) kuolevan vanhempasi tai siskosi tiliin, älä koskaan siirrä sieltä suuria summia omiin nimiisi ”talteen” hautajaisia tai säästöjä varten. Verottaja tulkitsee tämän lähes poikkeuksetta perintöön ryhtymiseksi ja kätkemiseksi. Maksa tililtä vain vainajan suorat laskut ja hautajaiskulut.
Oletko sinäkin joskus miettinyt, miten välttyisit Suomen raskaalta perintöverolta, tai oletko todistanut suvussasi riitoja tai veromätkyjä kuolinpesän jaossa? Luotatko itseoppineisiin säästönikseihin vai ammattilaisten apuun? Jaa tämä elintärkeä, tuhansien eurojen verokatastrofin estävä lakivaroitus WhatsAppissa tai Facebookissa myös niille ystävillesi ja sukulaisillesi, joiden kanssa perintöasiat saattavat tulla ajankohtaisiksi!
