Kevätaurinko sulattaa suomalaisten pihat, ja satojentuhansien omakotitalojen puutarhoissa kaikuu tuttu oksasaksien naksutus. Omenapuun kevätleikkaus on monelle pihanomistajalle ahdistava ja epävarma urakka.
Leikkaanko liikaa? Leikkaanko liian vähän? Pahimmillaan väärin saksittu puu kostaa kasvattamalla pelkkiä suoria ”vesiversoja” tai sairastumalla homeisiin, jättäen syksyn sadon olemattomaksi. Ammattipuutarhurit ja arboristit luottavat kuitenkin yhteen, äärimmäisen yksinkertaiseen nyrkkisääntöön, joka ratkaisee leikkauksen onnistumisen täysin ilman arvailua. Kun otat sakset käteen tänä viikonloppuna ja noudatat tätä ”20 sentin sääntöä”, pakotat puun ohjaamaan kaiken energiansa mehevien hedelmien tuottamiseen.
Suurin virhe on ”siiliksi” leikkaaminen tai säälittäminen
Kun suomalainen kantaa tikkaat omenapuun (esimerkiksi tutun Huvituksen tai Valkeakuulaan) alle huhtikuussa, hän tekee usein jommankumman kahdesta ääripään virheestä.
Puutarhaliiton ja hedelmäpuiden asiantuntijoiden mukaan ensimmäinen virhe on sääli. Oksia ei raaskita leikata, jolloin puun latvus kasvaa niin tiheäksi viidakoksi, ettei aurinko pääse paistamaan sen sisäosiin. Pimeässä, kosteassa latvuksessa muhivat sienitaudit (kuten omenarupi ja hedelmärupi), ja omenat jäävät pieniksi ja vihreiksi.
Toinen virhe on paniikki. Puuta leikataan raivokkaasti ja oksat katkotaan keskeltä poikki (jättäen rumia tappeja). Tämä shokeeraa puuta. Shokkitilassa puu puskee seuraavana kesänä satoja suoria, piikkimäisiä ”vesiversoja” suoraan ylöspäin yrittäessään korvata menetetyn lehtipinta-alan. Nämä versot eivät koskaan tuota omenoita, ne imevät puun elinvoiman.
Ainoa oikea tapa on maltillinen, valoa ja ilmaa maksimoiva harvennusleikkaus.
Mikä on asiantuntijoiden 20 sentin sääntö?
Jotta puu tuottaisi massiivisen, oksat notkuttavan sadon elokuussa, sen on saatava kaksi asiaa: aurinkoa ja ilmanvaihtoa.
Miten tiedät, oletko harventanut latvusta tarpeeksi? Tähän puutarhurit käyttävät visuaalista 20 senttimetrin sääntöä.
Kun katsot puun latvusta ylöspäin ja arvioit vierekkäin kasvavia, rungosta ulospäin suuntautuvia oksia (niitä, jotka kantavat tulevat omenat), niiden välissä tulisi olla joka suuntaan vähintään 20 senttimetriä tyhjää ilmatilaa (suunnilleen avoimen kämmenen leveyden verran).
Näin teet 20 sentin välykset 3 askeleella:
Tämä on ratkaisevaa: leikkaa aina oikeilla, puhtailla ja terävillä välineillä (esim. Fiskarsin tai Felcon oksasaksilla ja vetosahalla), jottet revi puun kuorta!
-
Poista selvästi väärät oksat ensin: Leikkaa aivan ensimmäiseksi pois kaikki kuolleet, halkeilleet tai hankaavat oksat. Poista myös kaikki suoraan ylöspäin sojottavat piiskamaiset vesiversot sekä suoraan sisäänpäin (kohti puun runkoa) kasvavat oksat. Leikkaa ne aina kokonaan pois, aivan paksumman oksan tai rungon tyvestä (oksakaulusta myöten), älä jätä tappeja!
-
Arvioi 20 sentin tyhjyys: Astu askel taaksepäin. Etsi oksat, jotka kasvavat liian lähekkäin tai ristiin. Jos kaksi vahvaa, ulospäin kasvavaa oksaa kulkee rinnakkain alle 20 sentin päässä toisistaan, ne varjostavat toistensa tulevia omenoita ja hankaavat toisiaan tuulessa.
-
Tee valinta: Valitse näistä kahdesta oksasta se, joka kasvaa huonompaan suuntaan tai näyttää heikommalta, ja sahaa se kokonaan pois. Jatka tätä, kunnes puun latvus on niin harva, että ”pikkulintu pääsee lentämään sen läpi siipiään osumatta”.
Valo kypsyttää valtavan sadon
Miksi tämä 20 sentin ilmatila on niin maaginen? Fysiologia ja luonnon lait vastaavat.
Kun jätät oksien väliin 20 sentin aukot, keväinen ja kesäinen aurinko pääsee paistamaan esteettä syvälle puun rakenteisiin. Auringonvalo on suoraan verrannollinen kukkasilmujen muodostumiseen ja omenoiden sokeripitoisuuden kehittymiseen.
Lisäksi, kun tuuli pääsee puhaltamaan vapaasti väljän latvuksen läpi, sateesta kastuneet lehdet kuivuvat nopeasti. Tämä estää lähes täysin tuhoisat home- ja sienitaudit, jotka vaativat kostean, pimeän ”hautomon” iskeäkseen omeniin (kuten ruven ja muumiotaudin).
Asiantuntijan varoitus: Leikkaa aina kuivalla, mieluiten aurinkoisella säällä maalis-huhtikuussa (ennen silmujen turpoamista), kun lämpötila on nollan yläpuolella. Kostealla säällä leikkuuhaavat (joita EI tarvitse eikä saa peittää haavanhoitoaineella) altistuvat helpommin sieni-infektioille!
Oletko sinäkin seissyt epätoivoisena vanhan, viidakoksi kasvaneen omenapuun alla saksien kanssa, peläten pilaavasi koko sadon? Oletko jättänyt puuhun rumia tappeja, joista pukkaa satoja vesiversoja? Hae kunnon oksasakset ja kokeile puutarhureiden 20 sentin nyrkkisääntöä jo tänä viikonloppuna! Jaa tämä täysin ilmainen, omenasadon pelastava ja puuta vahvistava ammattilaisvinkki WhatsAppissa tai Facebookin puutarharyhmissä myös naapurillesi!
