Kevät herättää suomalaisten puutarhainnon, ja K-Raudan sekä Prisman pihoilla kärryt täyttyvät jälleen perinteisistä, mutta vesiyöpöistä hortensioista. Moni mökkiläinen ja kotipuutarhuri joutuu kuitenkin pettymään, kun kalliilla ostettu pensas nuupahtaa jo heinäkuun helteillä kastelun puutteeseen.
Tänä vuonna puutarhamarkkinoilla jyllää uusi, älykkäämpi trendi, joka säästää sekä hermoja että jatkuvasti nousevaa vesilaskua. Syyssyrikkä eli perhospensas on ohittanut hortensiat suosiossa, sillä se sietää kuivuutta erinomaisesti ja palkitsee hoitajansa massiivisella kukinnolla aina ensipakkasiin asti.
Myytinmurtaja: Miksi hortensian suosiminen on nykypäivänä kallis virhe?
Suomalaisiin on vuosikymmenten ajan iskostettu ajatus, että näyttävä piha vaatii valtavasti ravinteita, erikoismultaa ja tauotonta kastelua. Hortensiat (erityisesti jalohortensiat) ovat luonnostaan kosteiden kasvuympäristöjen kasveja, jotka vaativat hapanta maaperää ja jatkuvaa kosteutta.
Kun kesät kuumenevat ja HSY muistuttaa säännöllisesti juomaveden käytön järkevöittämisestä, puutarhaletkun huudattaminen janoiselle hortensialle on paitsi kallista, myös ekologisesti kestämätöntä. Elämisen kustannusten, kuten pörssisähkön ja veden, hintojen heitellessä moni etsii helppohoitoisempia vaihtoehtoja. Syyssyrikkä (Buddleja davidii) on biologialtaan toista maata: se kasvattaa syvän juuriston, joka etsii kosteutta maaperän syvemmistä kerroksista. Lisäksi Tukes muistuttaa usein kemiallisten torjunta-aineiden haitoista – syyssyrikän ehdoton etu on, että se houkuttelee pölyttäjiä luonnollisesti ja on äärimmäisen vastustuskykyinen tuholaisille.
3 Askeleen sääntö: Näin saat syyssyrikän kukoistamaan (ja naapurit kateellisiksi)
Syyssyrikkä on tee-se-itse-puutarhurin unelma, mutta sen istutuksessa ja hoidossa pätevät omat fysiikan ja biologian lakinsa. Seuraa näitä ohjeita:
1. Maaperän fysiikka: Unohda happamat turpeet
Hortensiat vaativat hapanta rodomultaa, mutta syyssyrikkä inhoaa ”märkiä jalkoja” erityisesti Suomen talvessa. Optimaalinen kasvualusta luodaan sekoittamalla tavallista Biolanin puutarhamultaa ja hiekkaa suhteessa 70/30. Hiekka takaa maaperän kapillaarisen rakenteen toimivuuden; vesi läpäisee maan nopeasti, jolloin juuristo ei mätäne syyssateissa tai talven loskassa.
2. Fiskars-kikka ja lämpöakun hyödyntäminen
Syyssyrikkä kukkii aina saman vuoden versoilla. Tämä tarkoittaa, että keväällä (toukokuussa, kun pahimmat yöpakkaset ovat ohi) pensas leikataan rohkeasti puutarhasaksilla noin 20–30 senttimetrin korkuiseksi. Älä pelkää leikata! Biologisesti tämä stimuloi kasvihormoneja (auksiineja) tuottamaan valtavan määrän uusia, vahvoja kukkivia oksia. Istuta pensas rakennuksen eteläseinustalle tai isojen kivien viereen. Kivet toimivat luonnollisina lämpöakkuina, jotka varaavat auringon säteilyenergiaa ja luovat pensaalle ihanteellisen mikrokliman.
3. Juhla Mokka -kate: Kosteuden lukitseminen ilmaiseksi
Kun pensas on istutettu, unohda päivittäinen kastelu. Hyödynnä sen sijaan suomalaista kansallishyvettä: kahvinjuontia. Levitä pensaan juurelle ohut kerros ruohosilppua ja sekoita joukkoon jäähtyneet Juhla Mokka -kahvinporot. Kahvinporojen orgaaninen aines houkuttelee kastematoja, jotka ilmaavat maata luonnollisesti. Yhdessä ruohokatteen kanssa ne muodostavat maaperän pinnalle eristekerroksen, joka estää veden haihtumisen helteillä, pitäen juuriston optimaalisen kosteana täysin ilmaiseksi.
Oletko sinäkin tuhlannut rahaa…
Oletko sinäkin tuhlannut vuosien varrella kymppikaupalla euroja herkkähermoisiin hortensioihin, jotka heittävät henkensä ensimmäisen mökkireissun tai lomamatkan aikana?
Tee puutarhanhoidosta tänä keväänä stressitöntä. Jaa tämä artikkeli WhatsAppissa sille perheenjäsenelle, joka yleensä kiroilee vesilaskun tai kuolleiden kasvien äärellä, tai vinkkaa tästä nerokkaasta vaihtoehdosta Facebookin Puutarha ja Piha -ryhmässä ennen kuin viikonlopun istutusvimma alkaa!
