Kevätaurinko paistaa, ja suomalaisten pihoilla kaikuu tuttu oksasaksien ja sahojen naksutus. Omenapuun kevätleikkaus on pihanomistajan tärkein rutiini runsaan sadon ja terveen latvuksen takaamiseksi.
Samaan aikaan rautakauppojen ja puutarhamyymälöiden hyllyistä hupenee eräs perinteinen, mutta nykytiedon valossa täysin tuhoisa tuote. Moni suomalainen on oppinut isovanhemmiltaan kultaisen säännön: kun oksa sahataan poikki, avoin haava on suojattava pöpöiltä paksulla kerroksella haavanhoitoainetta, vahaa tai tervaa.
Arboristit ja nykyaikaiset puutarha-asiantuntijat varoittavat nyt ankarasti tästä ikivanhasta tavasta. Jos olet aikeissa sivellä mustaa mönjää omenapuusi tuoreisiin leikkauspintoihin tänä viikonloppuna, olet tietämättäsi luomassa puullesi hitaan kuolemantuomion. Tässä on tieteellinen syy sille, miksi puu on jätettävä rauhaan.
Vanhan kansan myytti: ”Laastari puulle”
Kun suomalainen karsii rakkaan Huvituksensa tai Valkeakuulaansa oksia, pelko puun sairastumisesta on aito. Avoin leikkauspinta näyttää paljaalta lihalata, johon sieni- ja bakteeritaudit (kuten hedelmäpuun syöpä tai lahosienet) iskevät helposti.
Vielä 1990-luvulla puutarhakirjat ja K-Raudan tai Plantagenin myyjät suosittelivat lämpimästi erilaisten puuvahojen, haavanhoitobalsamien tai jopa perinteisen mehiläisvahan käyttöä suurten leikkauspintojen ”sinetöimiseen”.
Puutarhaliiton ja koulutettujen arboristien viesti on nykyään täysin päinvastainen.
-
Vaha on kosteushautomo: Kun sivelet paksun, ilmatiiviin kerroksen vahaa tai maalia tuoreen, kostean leikkauspinnan päälle, lukitset puun oman kosteuden (ja siinä usein jo valmiiksi olevat bakteerit) vahan alle. Tämä pimeä, lämmin ja kostea tila on täydellinen kasvualusta juuri niille lahosienille, joita yritit torjua!
-
Puu ei parane ”laastarin” alla: Vaha estää leikkauspintaa kuivumasta luonnollisesti auringossa ja tuulessa. Puun luonnollinen puolustusmekanismi häiriintyy, ja haava alkaa mädäntyä sisältäpäin.
Puun oma, nerokas puolustus: Oksakaulus
Miten omenapuu sitten suojautuu taudeilta, jos sitä ei saa peittää? Vastaus löytyy fysiologiasta ja oikeasta leikkaustekniikasta.
Puu on uskomattoman älykäs organismi. Sillä on sisäänrakennettu puolustusmekanismi nimeltä oksakaulus (branch collar). Se on se hieman paksumpi, ryppyinen rengas siinä kohdassa, jossa oksa yhtyy päärunkoon tai isompaan oksaan.
Tämän kauluksen sisällä on aktiivista solukkoa. Kun sahaat oksan oikein, tämä solukko herää eloon ja kasvattaa haavan päälle uuden, puumaisen arpikudoksen (kalluksen) – aivan kuten ihmisen iho kasvattaa arven.
Näin teet täydellisen leikkauksen 3 askeleella (Ilman vahaa!):
Jotta puu pystyy parantamaan itsensä, sinun on annettava sille siihen mahdollisuus.
-
Terävät työkalut: Käytä aina puhtaita ja teräviä välineitä (esim. laadukasta Fiskarsin tai Silky-merkin vetosahaa ja oksasaksia). Tylsä saha repii kuorta, mikä hidastaa arpeutumista merkittävästi.
-
Kultainen sääntö: Älä jätä tappia! Sahaa oksa poikki aivan oksakauluksen ulkopuolelta, viistosti. Älä jätä runkoon törröttämään senttien mittaista ”tappitappia”. Tappi kuolee aina, eikä arpikudos pysty kasvamaan sen yli. Kuollut tappi on lahosienen moottoritie puun ytimeen.
-
Älä sahaa kaulusta pois: Toinen ääripää on sahata oksa aivan runkoa myöten litteäksi. Silloin sahaat puun oman ”laastarin” eli oksakauluksen pois, ja haava ei umpeudu koskaan.
Kun teet puhtaan leikkauksen oikeaan kohtaan maalis-huhtikuussa (ennen silmujen aukeamista ja voimakasta nestekiertoa), kevättuuli ja aurinko kuivattavat pinnan muutamassa päivässä, ja puu hoitaa loput.
Milloin vahaa voi edes harkita?
Ainoa poikkeus, jolloin arboristit saattavat varovasti käyttää erikoisaineita, on poikkeuksellisen suuren, myrskyn repimän tai repeytyneen rungon pelastaminen. Silloinkin suositaan mieluummin luonnonmukaista saven ja puutuhkan sekoitusta, joka imee kosteutta ja estää sieniä lievällä emäksisyydellään, mutta antaa puun hengittää.
Normaalissa kevätleikkauksessa haavanhoitoaine on yksinomaan rahanhukkaa ja puun pahoinpitelyä.
Oletko sinäkin levittänyt mustaa mönjää omenapuusi leikkauskohtiin, tai ihmetellyt, miksi puiden tappeihin ilmestyy kääpiä ja hometta? Oletko jättänyt puuhun törröttäviä tappeja pelätessäsi sahaavasi liian läheltä? Jätä kalliit vahat kaupan hyllylle, teroita saksesi tänä viikonloppuna ja anna luonnon hoitaa haavat! Jaa tämä täysin ilmainen, puita ja satoa pelastava puutarhurin luottovinkki WhatsAppissa tai Facebookin viherryhmissä myös naapureillesi!
