Hormi tukossa ja saunan veto kateissa? Mökkinaapurin ilmainen ”keittiöniksi” irrottaa vaarallisen noen ja pien piipusta lähes itsestään – Kokeile jo tänä viikonloppuna

Kevät on alkanut, ja satojatuhansia suomalaisia mökkejä herätellään hiljalleen talviunilta. Ensimmäinen tehtävä on usein saunan kiukaan tai tuvan takan lämmittäminen. Moni kuitenkin huomaa pettymyksekseen, että veto on heikko ja sisälle tuprahtaa kitkerää savua. Syy löytyy piipusta: talven ja edellisen kesän kosteat puut, roskien poltto ja kitupoltto ovat kerryttäneet hormin seinämiin kovan, kiiltävän ja äärimmäisen palovaarallisen pikikerroksen. Nokikolarin tilaaminen on tietysti lain vaatima velvollisuus, mutta vanhan kansan mökkiläisillä on takataskussaan täysin ilmainen ja ekologinen esikäsittely-niksi. Kun heität tulipesään tätä jokaisen suomalaisen keittiöstä löytyvää ”jätettä”, kova piki pehmenee ja rapisee irti savuhormista kuin taikaiskusta.

Palovaara vaanii piipussa: Miksi piki on niin vaarallista?

Suomalaiset rakastavat puulämmitystä, mutta takan tai saunan kiukaan väärä käyttö kostautuu nopeasti. Pelastuslaitoksen ja nuohoojien ammattilaisten mukaan suurin virhe on polttaa märkää puuta tai pahviroskia liian pienellä ilmamäärällä (ns. kitupoltto).

Tämä tuottaa palamattomia kaasuja, jotka tiivistyvät viileän savupiipun seinämiin kovaksi, kiiltäväksi ja tahmeaksi aineeksi, jota kutsutaan pieksi tai kreosootiksi. Tavallinen noki irtoaa helposti harjalla, mutta piki jämähtää tiileen tai teräkseen kiinni kuin liima.

Jos piki kuumenee liikaa (esim. kun saunoessa pidetään kovaa tulta), se syttyy palamaan. Nokipalo on yksi yleisimmistä mökkipalojen syistä. Liekit voivat lyödä piipun suusta metrien korkeuteen, ja piipun lämpötila nousee yli 1000 asteeseen, jolloin hormi voi haljeta ja sytyttää koko rakennuksen.

Isoäitien salaisuus: Tärkkelyksen taika

Miten kova piki sitten saadaan pehmenemään ja irtoamaan ennen nokikolarin saapumista? Vastaus löytyy roskapussistasi: Kuivatut perunankuoret.

Tämä kuulostaa ehkä uskomattomalta uskomukselta, mutta perunankuorien teho perustuu puhtaaseen kemiaan. Perunankuoret sisältävät valtavan määrän luonnollista tärkkelystä.

Kun heität kourallisen täysin kuiviksi rutistuneita perunankuoria kuumaan hiillokseen tai voimakkaaseen tuleen, ne palavat ja vapauttavat tärkkelyskaasuja. Nämä kuumat kaasut nousevat savupiipun läpi ja tarttuvat tahmeaan pikeen. Tärkkelys reagoi noen ja pien kanssa muuttaen sen kemiallista rakennetta: kova, kiiltävä piki kuivuu, haurastuu ja alkaa hilseillä suurina, paperimaisina hiutaleina.

Muutaman polttokerran jälkeen hilseillyt piki putoaa painovoiman vaikutuksesta alas takan tai kiukaan tuhkatilaan, josta se on helppo siivota pois, tai vähintäänkin se helpottaa ammattinuohoojan työtä valtavasti.

Näin teet ”Perunaiskun” oikein 3 askeleella:

Tämä on äärimmäisen tärkeää: märkien kuorien heittäminen tuleen vain pahentaa ongelmaa ja savuttaa!

  1. Kuivata huolella: Kun kuorit perunoita lounaaksi, ota kuoret talteen (esim. Myllyn Parhaan tai oman maan perunoista). Levitä ne sanomalehden tai talouspaperin päälle huoneenlämpöön kuivumaan muutamaksi päiväksi. Niiden on oltava täysin rutikuivia ja rapeita, jotta ne palavat puhtaasti.

  2. Sytytä kuuma tuli: Lämmitä sauna tai takka normaalisti kuivalla, puhtaalla koivu- tai sekapuulla. Anna tulen palaa kirkkaana, kunnes pesässä on erittäin kuuma hiillos ja vahvat liekit.

  3. Heitä kuoret pesään: Heitä parin kourallisen verran kuivia perunankuoria suoraan kuumimpaan tuleen. Sulje luukku ja anna tärkkelyshöyryjen tehdä taikansa piipussa. Voit toistaa tämän kikan säännöllisesti pitkin kesää!

Vaihtoehto b: Karkea merisuola

Jos et syö perunaa, mökkinaapureilla on toinenkin kikka. Myös karkean merisuolan heittäminen erittäin kuumaan hiillokseen (noin puoli kourallista) auttaa hajottamaan nokea. Suolan palamisesta syntyvät kaasut reagoivat noen kanssa haurastuttaen sitä. Suolaa ei kuitenkaan suositella käytettäväksi teräshormeissa jatkuvasti, sillä se voi pitkässä juoksussa edistää metallin korroosiota. Perunankuoret ovat aina turvallisin valinta.

Nuohoojaa ei voi kiertää

Vaikka nämä keittiöniksit ovat nerokkaita apukeinoja hormin vetämisen parantamiseen ja pien pehmentämiseen, Suomen Nuohousalan Keskusliitto muistuttaa laista.

Lain mukaan vakituisesti asutun talon savuhormit on nuohottava ammattilaisen toimesta kerran vuodessa, ja vapaa-ajan asunnon (mökin) hormit vähintään kolmen vuoden välein. Jos mökki palaa nokipalon seurauksena, ja nuohoustodistus puuttuu, vakuutusyhtiö (esim. If tai Pohjola) ei maksa korvauksia.

Oletko sinäkin heittänyt perunankuoret aina kompostiin tai biojätteeseen? Oletko tuskaillut saunan huonon vedon kanssa keväällä? Kuivata seuraavat kuoret ja heitä ne kiukaaseen jo tänä viikonloppuna! Jaa tämä täysin ilmainen, paloturvallisuutta parantava mökkiniksi WhatsAppissa tai Facebookissa myös naapureillesi, joilla on puulämmitteinen talo tai mökki!

Hei! Olen Hanna Weselius, suomalainen kirjailija, valokuvataiteilija ja taiteen tohtori. Työssäni yhdistän usein visuaalisen maailman ja sanallisen kerronnan. Tutkin teoksissani yhteiskunnallisia rakenteita, valtaa ja ihmisyyden monimutkaisuutta – usein feministisestä näkökulmasta. Esikoisromaanini Alma! oli minulle tärkeä läpimurto, ja se palkittiin muun muassa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Minulle taide ja tiede eivät ole toisistaan erillisiä, vaan ne ruokkivat toisiaan. Olipa kyseessä valokuva tai teksti, pyrkimykseni on katsoa maailmaa tarkasti ja haastaa totuttuja tapoja nähdä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *