Painepesuri tuhosi 5 000 euron terassini – Markon epätoivoinen taistelu vihertävää sammalta vastaan päättyi vasta, kun vanha puuseppä paljasti 4 euron kuohuvan keittiöniksin

Uuden kodin valtava, etelään avautuva puuterassi oli 46-vuotiaalle Markolle syy ostopäätökseen. Mutta kun ensimmäinen talvi väistyi ja kevätaurinko sulatti lumet, luksusterassi oli muuttunut painajaiseksi. Tyylikäs ruskea kestopuu oli kauttaaltaan paksun, vihreän ja hengenvaarallisen liukkaan levä- ja sammalkerroksen peitossa.

Epätoivoinen Marko teki sen, mitä suurin osa suomalaisista omakotitaloasujista tekee: hän marssi rautakauppaan, osti sadoilla euroilla kalliita myrkkyjä ja käynnisti raskaan painepesurin. Tuo lauantai-iltapäivä maksoi hänelle kuitenkin tuhansia euroja ja opetti karun läksyn. Terassi pelastui vasta viikkoja myöhemmin, kun eläkkeellä oleva naapurin puuseppä puuttui peliin ja paljasti kahden täysin ilmaisen keittiöaineen muodostaman, kuohuvan taikaseoksen.

Kärcherin ja kemikaalien tuhoisa kierre

”Kun näin sen vihreän liman, halusin vain päästä siitä eroon nopeasti. Suihkutin pinnalle kalliin, klooripohjaisen terassipesuaineen ja iskin Kärcherin täydelle teholle”, Marko kertoo nyt, katsoen päätään pudistaen pihaansa.

Seuraavana aamuna vihreys oli poissa, mutta terassi oli pilalla.

Painepesurin armoton vesisuihku oli repinyt pehmenneen puun syyt ammolleen. Laudat olivat muuttuneet vaalean harmaiksi, ja niiden pinta oli täynnä teräviä tikkuja, aivan kuin niitä olisi hangattu karkealla teräsharjalla. Pahinta oli kuitenkin se, mitä tapahtui seuraavana syksynä.

Puuteollisuusyrittäjät ry:n ja rakennusalan asiantuntijoiden mukaan Markon virhe on Suomen yleisin. Kun painepesuri rikkoo puun pinnan, se tekee laudasta pesusienen. Se imee itseensä valtavasti enemmän kosteutta, ja seuraavana keväänä sammal ja levä kasvoivat Markon terassille kaksi kertaa paksumpana ja lujemmin kiinni kuin aiemmin. Lisäksi vahva kloori oli valunut terassin reunoilta alas ja tappanut kaksi kallista alppiruusua.

Vanhan puusepän väliintulo: ”Mene keittiöön, poika”

Kun Marko purki turhautumistaan rikkinäisistä laudoista naapurinsa Penan, yli 40 vuotta alalla toimineen puusepän, kanssa, tämä vain naurahti.

”Pena kysyi, miksi yritän ampua kärpästä tykillä ja tuhoan samalla koko talon. Hän kielsi minua ostamasta enää pisaraakaan kemikaaleja ja käski hakemaan keittiöstä kaksi ainetta: väkiviinaetikkaa ja ruokasoodaa”, Marko muistelee.

Pena selitti fysiikan ja kemian eron. Sammal ja levä viihtyvät kosteassa, hieman happamassa tai neutraalissa ympäristössä. Kun puuta ammutaan vedellä, se ei tapa sammaleen juuria. Ratkaisu on kemiallinen reaktio, joka kuplii lian irti puun huokosista hellävaraisesti.

Näin ”Kuohuva Taikatahna” pelasti terassin (Tee tämä 3 askeleella)

Marko sekoitti Penan ohjeella seoksen, joka maksoi lähikaupassa yhteensä alle neljä euroa.

  1. Ainesosat: Marko otti muoviämpärin ja kaatoi sinne kaksi litraa lämmintä vettä. Hän lisäsi puoli pulloa (noin 2 dl) kirkasta Rajamäen väkiviinaetikkaa ja perään desilitran tavallista Meiran ruokasoodaa.

  2. Reaktio: Seos alkoi välittömästi sihistä ja kuohua voimakkaasti. ”Pena sanoi, että juuri tuo kuohuminen on se mekanismi, joka nostaa vihreän lian ylös puun syistä ilman, että niitä tarvitsee repiä auki”, Marko kertoo.

  3. Harjaus ja odotus: Marko levitti kuohuvan nesteen vihertävälle terassille tavallisella, pehmeähköllä Sinituotteen juuriharjalla. Hän harjasi kevyesti aina puun syiden suuntaisesti, ei koskaan poikittain. Hän antoi seoksen vaikuttaa 15 minuuttia (varoen, ettei se kuivu auringossa) ja huuhteli terassin lopuksi pelkällä puutarhaletkun hellävaraisella suihkulla.

Täydellinen, ekologinen lopputulos

Tulokset olivat mykistäviä. Etikan lievä happamuus oli tappanut sammaleen ja levän mikrotasolla, ja soodan kupliva reaktio oli nostanut mustan lian ja vihreyden pintaan, josta letkuvesi vei sen mennessään. Puun pinta jäi täydellisen sileäksi, eikä yksikään pihakasvi kuollut ympäriltä.

”Annoin terassin kuivua pari päivää kevätauringossa ja sivelin pintaan uuden Tikkurilan Valtin. Nyt vesi helmeilee pinnalla, eikä sammalta ole näkynyt yli vuoteen. Se pesurivirhe maksoi minulle melkein uusien lautojen verran, mutta ainakin opin läksyni”, Marko summaa tyytyväisenä.

Oletko sinäkin jynssännyt vihertävää terassia selkä limassa painepesurilla ja ihmetellyt, miksi se tikkuuntuu ja kerää lian tuplana takaisin? Tuntuuko, että kalliit myrkyt tappavat pihan muut kasvit? Jätä Kärcher varastoon tänä keväänä ja testaa tätä Penan 4 euron kuohuvaa keittiöniksiä! Jaa tämä terassit ja lompakot pelastava tarina WhatsAppissa tai Facebookissa myös ystävillesi, joilla on kevätsiivous edessä!

Hei! Olen Hanna Weselius, suomalainen kirjailija, valokuvataiteilija ja taiteen tohtori. Työssäni yhdistän usein visuaalisen maailman ja sanallisen kerronnan. Tutkin teoksissani yhteiskunnallisia rakenteita, valtaa ja ihmisyyden monimutkaisuutta – usein feministisestä näkökulmasta. Esikoisromaanini Alma! oli minulle tärkeä läpimurto, ja se palkittiin muun muassa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Minulle taide ja tiede eivät ole toisistaan erillisiä, vaan ne ruokkivat toisiaan. Olipa kyseessä valokuva tai teksti, pyrkimykseni on katsoa maailmaa tarkasti ja haastaa totuttuja tapoja nähdä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *