Inhoatko maalarinteipin teippaamista? Japanilainen ”lastanikski” tekee seinien ja listojen maalaamisesta lastenleikkiä – Säästät tunteja aikaa ja saat viivasuorat rajat ilman sotkua

Kevät on suomalaisten pintaremonttien kulta-aikaa. Kun uusi Tikkurilan tai Teknoksen maalipurkki on kannettu kotiin, edessä on kuitenkin urakan turhauttavin ja aikaavievin vaihe: jalkalistojen, pistorasioiden ja ikkunanpielien suojaaminen maalarinteipillä.

Teippaaminen syö metreittäin teippiä, vaatii kyykkimistä ja pahinta kaikesta – kun revit teipin irti, se joko repii vanhan maalin mukanaan tai uusi maali on vuotanut rumasti teipin alle.

Sosiaalisessa mediassa leviää nyt nerokas, japanilaisilta maalarimestareilta lainattu niksi. Kun otat avuksi yhden yksinkertaisen työkalun, voit heittää rullalle menevät maalarinteipit kokonaan roskiin. Tällä kikalla maalaat seinän ja katon rajan tai jalkalistat viivasuorasti sekunneissa.

Maalarinteipin kallis harha

Monelle suomalaiselle tee-se-itse-remontoijalle keltaisen maalarinteipin ostaminen rautakaupasta (kuten K-Raudasta tai Puuilosta) on automaatio.

Ammattimaalarit kuitenkin tietävät teipin piilevät ongelmat. Jos käytät halpaa teippiä, sen liima on usein joko liian heikkoa (jolloin maali ui sen alle ns. hiusputki-ilmiön vuoksi) tai liian vahvaa. Kun vedät vahvan teipin irti vastamaalatusta kipsilevyseinästä, se saattaa repäistä alla olevan tasoitteen tai pohjamaalin irti suurina suikaleina, ja koko työ on pilalla.

Miten ammattilaiset sitten tekevät viivasuoria rajoja (esimerkiksi katonrajaan tai jalkalistan yläpuolelle) ilman teippaamista? He luottavat mekaaniseen esteeseen.

Japanilainen ”Lastaniksi” (Shield-tekniikka)

Tämä yksinkertainen kikka vaatii vain hieman vakaata kättä ja yhden edullisen työkalun: leveän, ruostumattomasta teräksestä valmistetun tasoitelastan (esim. 30–40 cm leveä leveälasta, joita myydään muutamalla eurolla Sinituotteen tai Anzan valikoimissa). Jos sinulla ei ole lastaa, jopa kova, suorareunainen muovikansio tai leveä viivotin ajaa hätätapauksessa saman asian.

Ideana on käyttää leveää lastaa ”liikkuvana kilpenä” maalatessa, ei teippinä.

Näin teet viivasuoran rajan 3 askeleella:

Tämä on täydellinen tekniikka esimerkiksi silloin, kun maalaat seinää, mutta et halua sotkea lattianrajassa olevaa jalkalistaa.

  1. Aseta kilpi: Paina leveän metallilastan suora reuna tiukasti ja napakasti aivan jalkalistan ja seinän saumakohtaan (noin 45 asteen kulmassa, jotta se työntyy hieman rakoon). Lasta muodostaa nyt fyysisen, ylittämättömän teräsmuurin listan ja seinän väliin.

  2. Maalaa rohkeasti: Ota laadukas sivellin (tai pieni tela) ja maalaa seinää aivan lastan reunaa myöten. Voit maalata rohkeasti ja nopeasti, sillä lasta suojaa jalkalistan täydellisesti roiskeilta ja sivelyiltä.

  3. Siirrä ja toista: Kun olet maalannut lastan leveyden verran, nosta lasta varovasti irti seinästä (älä vedä sitä sivusuunnassa, ettei maali tahriinnu!). Siirrä lastaa seuraavaan kohtaan listan vierelle ja jatka maalaamista. Kultainen sääntö: Pyyhkäise lastan terä aina siirtojen välissä puhtaaksi kostealla rätillä, jotta siihen kertynyt maali ei siirry vahingossa puhtaalle pinnalle!

Nurkkien ja pistorasioiden pelastaja

Tämä sama liikkuvan kilven tekniikka on aivan ylivoimainen, kun joudut maalaamaan kapeita ikkunanpieliä tai olet unohtanut irrottaa valokatkaisijan tai pistorasian suojakuoren.

Paina vain pienempi teräslasta pistorasian reunaa vasten ja maalaa sen ympäri sekunneissa. Ei enää minuuttikaupalla kestävää teipin pienten palasten leikkaamista ja sovittelua nurkkiin.

Ammattilaisen varoitus: Vaikka tämä niksi nopeuttaa maalaamista valtavasti, suojaa aina lattiasi suurilla suojapapereilla tai muoveilla! Lastan käyttö estää maalin osumisen listaan, mutta se ei suojaa lattiaa siveltimestä putoavilta yksittäisiltä maaliroiskeilta.

Hei! Olen Hanna Weselius, suomalainen kirjailija, valokuvataiteilija ja taiteen tohtori. Työssäni yhdistän usein visuaalisen maailman ja sanallisen kerronnan. Tutkin teoksissani yhteiskunnallisia rakenteita, valtaa ja ihmisyyden monimutkaisuutta – usein feministisestä näkökulmasta. Esikoisromaanini Alma! oli minulle tärkeä läpimurto, ja se palkittiin muun muassa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Minulle taide ja tiede eivät ole toisistaan erillisiä, vaan ne ruokkivat toisiaan. Olipa kyseessä valokuva tai teksti, pyrkimykseni on katsoa maailmaa tarkasti ja haastaa totuttuja tapoja nähdä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *