Oman talon rakentaminen on monen suomalaisen suurin unelma, mutta nykypäivän rakennuskustannukset, korkojen nousu ja sähkön hinnan heilahtelut tekevät hankkeesta usein pelottavan taloudellisen riskin. Kun Janne ja Mia-Riitta Lehtonen päättivät toteuttaa haaveensa omasta omakotitalosta, he eivät halunneet joutua asuntolainan ja energialaskujen orjiksi.
Pariskunta teki arkkitehdin kanssa pohjapiirustuksiin yhden poikkeuksellisen ja rohkean ratkaisun, jota moni aluksi kummasteli. Tämä ”piilotettu” tilaihme ei ainoastaan säästänyt kymmeniä tuhansia euroja rakennusvaiheessa, vaan se on osoittautunut arjessa niin toimivaksi, että jopa alueen muut rakentajat ovat alkaneet kopioida heidän ideaansa. Tässä on Lehtosten talon salaisuus.
”Turhien neliöiden” karsiminen vaatii rohkeutta
Kun suomalainen suunnittelee uutta kotia (esimerkiksi Kastellin, Kannustalon tai Kontion pakettitaloa), toiveiden tynnyri on usein pohjaton. Piirustuksiin halutaan valtava kodinhoitohuone, erillinen arkieteinen, vierashuone, kaksi kylpyhuonetta ja massiivinen olohuone.
Rakennusalan nyrkkisääntö kuitenkin on, että jokainen rakennettu neliömetri maksaa keskimäärin 2 500 – 3 500 euroa.
Janne ja Mia-Riitta ymmärsivät, että budjetti paukkuu yli, jos he rakentavat perinteisen, 150-neliöisen talon. He ottivat punakynän käteen ja päättivät haastaa suomalaisen asumisen normit. He karsivat kodin pinta-alan reiluun 110 neliöön, mutta tekivät sen tavalla, joka saa tilan tuntumaan kaksi kertaa kokoistaan suuremmalta.
Nerokas pohjaratkaisu: Monitoimitilojen taika
Pariskunnan suurin ja rahallisesti arvokkain oivallus liittyi niin sanottujen ”käytävien ja siirtymätilojen” täydelliseen eliminointiin.
Lehtosten kodissa ei ole perinteistä, pitkää ja pimeää käytävää makuuhuoneisiin. Sen sijaan he suunnittelivat talon sydämeksi yhden valtavan, avoimen monitoimitilan. Mutta todellinen säästö ja innovaatio tapahtui kodin ”kosteissa tiloissa” – niissä neliöissä, jotka ovat rakennusvaiheessa ylivoimaisesti kalleimpia toteuttaa vedeneristyksineen ja putkitöineen.
3 oivallusta, jotka säästivät kymppitonneja:
-
Arkieteisen ja kodinhoitohuoneen yhdistäminen: Suomessa on trendinä rakentaa erillinen kuraeteinen ja valtava kodinhoitohuone. Lehtoset yhdistivät nämä yhdeksi, tehokkaaksi tilaksi talon pääsisäänkäynnin yhteyteen. Kun kuraiset koirat tai lapset tulevat sisään, heidät huuhdellaan suoraan eteisessä olevassa kura-altaassa, ja pyykkikoneet on piilotettu tyylikkäiden, lattiasta kattoon ulottuvien liukuovien taakse (esim. Elfan tai Kirenan järjestelmät). Yksi vesipiste, yksi viemäri, neliöitä säästyi heti viisi.
-
Kattoikkunat ja huonekorkeus: Pienen neliömäärän ahdistavuus poistettiin nostamalla oleskelutilojen huonekorkeus lähes neljään metriin. Korkealle sijoitetut ikkunat tuovat tilaan valtavasti luonnonvaloa ja avaruuden tunnetta, jolloin 110-neliöinen talo tuntuu luksushuvilalta.
-
Vierashuoneen poisto: Pariskunta tajusi, että erillinen vierashuone on 95 % vuodesta tyhjillään oleva ”romuvarasto”. He jättivät huoneen kokonaan rakentamatta (säästäen karkeasti 25 000 euroa) ja integroivat olohuoneen yhteyteen tyylikkään, akustiikkalevyillä (Contour tai vastaava) verhoillun syvennyksen. Syvennyksessä on laadukas vuodesohva vieraiden yllättäessä, mutta arjessa se toimii lukunurkkauksena.
Energialaskun nujertaja: Tekniikka, joka maksaa itsensä takaisin
Vaikka neliöissä säästettiin, Lehtoset eivät tinkineet kodin energiatehokkuudesta, mikä on osoittautunut heidän toiseksi parhaaksi päätöksekseen nykyisillä pörssisähkön hinnoilla.
Taloon ei valittu perinteistä, kalliilla porattavaa maalämpöä, vaan huippumoderni ilma-vesilämpöpumppu (VILP) (esimerkiksi NIBE tai Panasonic). Koska talo on kompakti ja huippuunsa eristetty, laite riittää mainiosti lämmittämään vesikiertoisen lattialämmityksen jopa paukkupakkasilla.
Lisäksi katolle asennetut aurinkopaneelit on kytketty älykkääseen kotiautomaatiojärjestelmään, joka ajastaa lämminvesivaraajan lämpiämään juuri silloin, kun aurinko paistaa tai sähkö on halvimmillaan.
Unelma-asuminen ei vaadi palatsia
Janne ja Mia-Riitta Lehtosen projekti on täydellinen esimerkki siitä, miten asumisen unelmia toteutetaan 2020-luvulla. Kun rakennushankkeessa siirretään fokus ”mitä me haluamme” -ajattelusta siihen ”mitä me oikeasti arjessa käytämme”, lopputulos on sekä lompakkoa että ympäristöä säästävä, upea koti.
Haaveiletko sinä oman kodin rakentamisesta, vai oletko jo selvinnyt raksaprojektista hengissä? Mistä neliöistä sinä olisit valmis luopumaan, vai onko erillinen kodinhoitohuone sinulle ehdoton vaatimus? Keskustele ja jaa tämä inspiroiva tarina WhatsAppissa tai Facebookin rakentajaryhmissä!
