Kassashokki Mäkkärissä ja Hesessä: Jos vastaat tähän tuttuun kysymykseen väärin, ateriasi hinta pomppaa välittömästi – Uusi ”sokerilisä” iskee nyt suomalaisten lompakkoon

Ranskalaiset, kerroshampurilainen ja iso jääkylmä Coca-Cola. Tämä on monelle suomalaiselle tuttu lohturuoka viikonlopun leffaillan tai raskaan työpäivän päätteeksi. Jos suuntaat lähimpään pikaruokaravintolaan tänään, saatat kuitenkin kokea kassalla tai tilausnäytöllä ikävän yllätyksen.

Suomen suosituimmat hampurilaisketjut, McDonald’s ja Hesburger, ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa niiden on pakko muuttaa hinnoitteluaan radikaalisti valtion uusien veropäätösten vuoksi.

Aiemmin aterian hintaan sisältynyt valinnainen virvoitusjuoma on nyt jaettu kahteen kastiin. Jos valitset hanasta perinteisen sokerilimun sokerittoman vaihtoehdon sijaan, joudut maksamaan erillisen, kuitissa näkyvän ”sokerilisän”. Tässä on syy uuteen hinnoitteluun ja summa, joka nostaa perheiden viikonloppubudjettia.

Valtion terveysvero iskee suoraan hanajuomiin

Muutoksen taustalla ei ole pikaruokaketjujen (kuten McDonald’sin tai kotimaisen Hesburgerin) halu rokottaa asiakkaitaan, vaan Suomen hallituksen tiukentunut veropolitiikka.

Uudistettu virvoitusjuomavero (niin sanottu terveysvero tai sokerivero) astui voimaan selkeällä tavoitteella: ohjata suomalaisten kulutusta kohti sokerittomia juomia ja vähentää lihavuutta. Aiemmin veroero sokerillisten (kuten perinteinen Coca-ColaPepsi tai Fanta) ja sokerittomien (kuten Coca-Cola Zero tai Pepsi Max) välillä oli pienempi, ja ravintolat usein nielivät hintaeron omiin katteisiinsa pitääkseen ateriahinnat tasaisina.

Nyt verotus on porrastettu niin jyrkästi juoman sokerimäärän mukaan, että ravintoloilla ei ole enää taloudellista mahdollisuutta tarjota sokerilimuja samaan hintaan kuin sokerittomia.

”Kaupoissa ja kioskeilla 1,5 litran sokerilimupullojen hintaero sokerittomiin repesi jo aiemmin jopa euroon. Nyt tämä sama erottelu on tuotu pikaruokaloiden hanajuomiin. Jos asiakas haluaa sokerillisen juoman, hän maksaa valtiolle menevän veronlisäyksen omasta pussistaan”, asiantuntijat summaavat kaupan alan (esim. Päivittäistavarakauppa ry) tilanteesta.

Näin tilausautomaatti rokottaa sinua (Tarkista kuitti!)

Käytännössä muutos näkyy asioinnissa välittömästi. Kun menet Mäkkärin tai Hesen tilausnäytölle (kioskille) tai tilaat Woltista perusaterian, jonka hinta on esimerkiksi 8,90 euroa, juomavaihtoehdoissa on tapahtunut muutos.

  • Sokerittomat juomat (Zero, Max, kivennäisvesi): Aterian hinta pysyy alkuperäisessä 8,90 eurossa. Nämä ovat uusi ”vakio”.

  • Sokerilliset juomat (Original Cola, Sprite): Jos klikkaat tai pyydät kassalla perinteistä sokerijuomaa, tilauksen loppusummaan lisätään automaattisesti noin 0,20 – 0,50 euron lisämaksu (koosta riippuen).

Kuitissa tämä näkyy usein erillisenä rivinä, kuten ”Sokerilisä” tai juoman kalliimpana perushintana aterian sisällä.

Lapsiperheiden perjantai-ilta kallistuu

Vaikka muutama kymmensenttinen saattaa tuntua pieneltä summalta, se kertaantuu nopeasti. Jos nelihenkinen perhe hakee perjantai-iltana autokaistalta neljä ateriaa ja jokainen valitsee perinteisen sokerilimun, perheen yhteislasku nousee pelkän juomavalinnan vuoksi jopa kaksi euroa enemmän kuin sokerittomilla vaihtoehdoilla. Vuositasolla summa kasvaa kymmeniin euroihin.

Ketjujen tavoite on paitsi kattaa veronousu, myös muuttaa suomalaisten tottumuksia. Jo nyt yli puolet Suomessa myydyistä virvoitusjuomista on sokerittomia, mutta uudistus pakottaa loputkin kuluttajat miettimään valintaansa tilausnäytöllä sekunnin pidempään.

Oletko sinä huomannut jo uuden hinnoittelun pikaruokaloissa, tai oletko ihmetellyt miksi aterian hinta pomppasi kassalla? Kuulutko sinä vannoutuneeseen ”Sokerikolan” leiriin, joka maksaa mieluummin lisämaksun, vai oletko jo siirtynyt Zero-juomiin lompakon tai terveyden vuoksi? Onko sokerivero mielestäsi oikea tapa ohjata kulutusta? Keskustele, tarkista kuittisi ja jaa tämä yllättävä hintamuutos WhatsAppissa tai Facebookissa myös ystävillesi, joiden kanssa suuntaat usein autokaistalle!

Hei! Olen Hanna Weselius, suomalainen kirjailija, valokuvataiteilija ja taiteen tohtori. Työssäni yhdistän usein visuaalisen maailman ja sanallisen kerronnan. Tutkin teoksissani yhteiskunnallisia rakenteita, valtaa ja ihmisyyden monimutkaisuutta – usein feministisestä näkökulmasta. Esikoisromaanini Alma! oli minulle tärkeä läpimurto, ja se palkittiin muun muassa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Minulle taide ja tiede eivät ole toisistaan erillisiä, vaan ne ruokkivat toisiaan. Olipa kyseessä valokuva tai teksti, pyrkimykseni on katsoa maailmaa tarkasti ja haastaa totuttuja tapoja nähdä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *