Kymmenettuhannet suomalaiset joutuivat tämän ovelan ”avaruusmuna”-kampanjan uhreiksi – Asiantuntijat paljastavat totuuden myytin takaa

Eilinen aprillipäivä (1. huhtikuuta) on suomalaisille yrityksille perinteisesti vuoden luovin markkinointitempaus, jolloin uutisvirta täyttyy toinen toistaan älyttömämmistä tuotelanseerauksista.

Vaikka useimmat tunnistavat heti lentävät makkarat tai koirien älypuhelimet vitsiksi, tänä vuonna yksi ruokateknologian kampanja meni niin pitkälle, että se on jatkanut elämäänsä omana viraali-ilmiönään vielä tänään torstainakin.

Sosiaalisen median ruokabloggaajat ja teknologiasivustot kohisivat eilen kilpaa uutisesta, jonka mukaan täysin kasvipohjainen kananmunan korvike olisi laukaistu maata kiertävälle radalle yhteistyössä Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan kanssa. Vaikka jättimäinen ”keltuainen” leijumassa painottomuudessa paljastuikin pian taitavaksi huijaukseksi, tapaus räjäytti internetissä tulisen keskustelun ruokamme tulevaisuudesta. Tässä on asiantuntijoiden analyysi siitä, miksi juuri tämä temppu osui kuluttajien hermoon.

”Yo Egg” ja Nasan miljoonahuijaus

Kaikki alkoi eilen aamulla, kun Instagramin ja TikTokin algoritmit alkoivat syöttää käyttäjilleen erittäin korkealaatuisia ja vakuuttavia videoita ja kuvia. Niissä näkyi uudenlainen, kasvipohjainen ”kananmuna” (tunnettu maailmalla brändinimellä Yo Egg), joka näytti tismalleen aidolta paistetulta kananmunalta täydellisine, juoksevine keltuaisineen – mutta se leijui Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) nollapainovoimassa.

Kuvatekstien ja ”lehdistötiedotteiden” mukaan kasvipohjainen kananmuna oli valittu Nasan tulevien Mars-lentojen viralliseksi proteiininlähteeksi, koska aitojen kanojen vieminen avaruuteen olisi mahdotonta.

”Se oli nerokkaasti rakennettu illuusio. Videot näyttivät täysin aidoilta Nasan pr-materiaalilta. Moni suomalainenkin ruokavaikuttaja ja teknologiablogi ehti jakaa uutisen eteenpäin ihastellen kasvipohjaisen ruoan teknologista harppausta, ennen kuin kalenterin päivämäärä valkeni heille”, media-alan ja Markkinointiuutisten analyytikot naureskelevat tempaukselle.

Miksi vitsi meni niin monelta läpi? (Ruokateknologian harppaus)

Vaikka avaruuslento oli puhdas aprillipila, asiantuntijoiden mukaan tempauksen nerokkuus piili siinä, että se oli hyvin lähellä todellisuutta.

Suomessa ja maailmalla ruokateknologia (foodtech) kehittyy tällä hetkellä hurjaa vauhtia. Suomalaiset ovat tottuneet näkemään kauppojen hyllyillä (kuten Prismassa ja K-Citymarketissa) kauramaitoja (OatlyValio Oddlygood), nyhtökauraa, härkistä ja jopa laboratoriossa kasvatettuja proteiineja (kuten Solar Foodsin Solein-proteiini).

VTT:n (Valtion teknillinen tutkimuskeskus) ja elintarviketutkijoiden mukaan ajatus siitä, että kananmuna – joka on yksi maailman käytetyimmistä mutta myös ilmastovaikutuksiltaan raskaista raaka-aineista – voitaisiin korvata täysin kasvipohjaisella, molekyylitasolla identtisellä versiolla, ei ole enää scifiä.

”Yo Eggin kaltaiset yritykset tekevät jo nyt kikherneistä ja soijasta paistettuja ja uppomunia, joiden keltuainen todella puhkeaa veitsellä aivan kuten aidossa munassa. Siksi Nasan hypoteettinen kiinnostus tällaiseen, pitkään säilyvään ja ekologiseen avaruusruokaan tuntui monesta täysin loogiselta kehitysaskeleelta, eikä lainkaan aprillipilalta”, tutkijat summaavat.

Vegaanimunat jakavat suomalaisten mielipiteet rajusti

Aprillipila toimi täydellisenä ukkosenjohdattimena suomalaisten syville tunteille. Kun huijaus paljastui, sosiaalisen median kommenttikentät (esimerkiksi Vegaaniliiton tai perinteisten ruokaryhmien sivuilla) repesivät kahtia.

  • Teknologian fanit: Erityisesti nuoremmat sukupolvet ja ilmastoahdistusta potevat pitivät tempausta loistavana esimerkkinä siitä, mihin suuntaan ruoantuotannon on mentävä. ”Vaikka tämä oli vitsi, tällaisia innovaatioita me tarvitsemme, jotta tehotuotanto saadaan kuriin”, eräs Instagram-käyttäjä summasi.

  • Perinteiden puolustajat: Toisessa ääripäässä, erityisesti lihan ja perinteisen suomalaisen maatalouden (esim. MTK:n jäsenten) puolestapuhujat, raivostuivat edes ajatuksesta. ”Miksi kaikkea pitää prosessoida tehtaassa laboratoriomössöksi? Aito suomalainen, vapaan kanan luomumuna on maailman paras ja luonnollisin superfood. En ikinä söisi jotain soijasta puristettua tekokeltuaista”, kuului eräs sadoista tykkäyksiä keränneistä Facebook-kommenteista.

Markkinointitemppu, joka jäi elämään

Oli kyseessä sitten ihastus tai vihastus, eilinen aprillipila saavutti sen, mistä moni yritys vain unelmoi: se sai ihmiset puhumaan tuotteesta intohimoisesti useiden päivien ajan.

Kasvipohjaisten kananmunien (esim. Muu-merkin tai Eldoradon vegaaniset tuotteet) markkina on vielä Suomessa pieni, mutta se kasvaa vuosi vuodelta. Eilinen ”avaruuslento” saattoi olla vain esimakua siitä, mitä kokeellisten keittiöiden laboratorioista on todella tulossa lautasillemme ennen vuosikymmenen loppua.

Lankesitko sinä eilen tähän ovelaan avaruusmuna-uutiseen, tai jaettiinko sitä sinun Instagram- tai TikTok-feedissäsi? Mikä oli sinun mielestäsi tämän vuoden paras tai huonoin aprillipila (esim. Fazerin tai Verkkokaupan tempaukset)? Söisitkö sinä laboratoriossa kehitettyä, täysin kasvipohjaista ”paistettua kananmunaa”, vai luotatko vain aitoon luonnontuotteeseen? Jaa tämä keskustelua ja ruokamielipiteitä herättävä artikkeli WhatsAppissa ja Facebookissa myös niille ystävillesi, jotka ovat aina valmiita testaamaan keittiön uusimpia trendejä!

Hei! Olen Hanna Weselius, suomalainen kirjailija, valokuvataiteilija ja taiteen tohtori. Työssäni yhdistän usein visuaalisen maailman ja sanallisen kerronnan. Tutkin teoksissani yhteiskunnallisia rakenteita, valtaa ja ihmisyyden monimutkaisuutta – usein feministisestä näkökulmasta. Esikoisromaanini Alma! oli minulle tärkeä läpimurto, ja se palkittiin muun muassa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Minulle taide ja tiede eivät ole toisistaan erillisiä, vaan ne ruokkivat toisiaan. Olipa kyseessä valokuva tai teksti, pyrkimykseni on katsoa maailmaa tarkasti ja haastaa totuttuja tapoja nähdä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *