Ruoan hinnan nousu on pakottanut suomalaiset syynäämään kassakuittejaan ennennäkemättömällä tarkkuudella. Moni yrittää epätoivoisesti säästää juoksemalla iltaisin Prismojen ja K-Citymarketien käytävillä metsästämässä -30 % tai -60 % punalaputettuja tuotteita.
Mutta mitä jos todellinen säästö ei piilekään alennuslapuissa, vaan kauppojen ovelassa psykologiassa, jota vastaan voit suojautua yhdellä yksinkertaisella rutiinilla? 41-vuotias kolmen lapsen äiti ”Sari” kyllästyi jatkuvasti yli 150 euron nouseviin viikko-ostoksiin ja alkoi tutkia kauppojen hinnoittelustrategioita. Hän kehitti oman ”3 sekunnin metodin”, jota soveltamalla hän kertoo leikanneensa jokaisen kauppareissun loppusummasta systemaattisesti yli 10 euroa. Tässä on paljastus, joka saa sinut katsomaan lähikauppasi hyllyjä täysin uusin silmin.
Suurin harha: ”Tarjouslava on aina halvin”
Kun astut sisään suomalaiseen markettiin, ensimmäisenä vastassa on usein valtava, houkutteleva lavakaulus. Siinä komeilee tutun brändin (esimerkiksi Fazerin, Valion tai Pauligin) tuote isojen keltaisten tai punaisten hintakylttien alla.
Sarin mukaan suomalaisten kallein virhe tapahtuu juuri tässä: visuaalinen ehdollistuminen.
”Ihmiset nappaavat tuotteen lavalta, koska keltainen kyltti huutaa ’Tarjous!’. He eivät kuitenkaan pysähdy katsomaan tuotteen kilohintaa. Usein tämä keskikäytävän ’tarjous’ on kalliimpi tai täsmälleen saman hintainen kuin vieressä olevalla hyllyllä nököttävä, vähemmän tunnetun merkin normaalihintainen vastaava tuote. Kauppa myy sinulle mielikuvaa, ei säästöä”, Sari muistuttaa.
Metodin ydin: ”Sokea piste” eli hyllyn alareuna
Sarin 10 euron säästön salaisuus perustuu kauppojen hyllyttämispsykologian kääntämiseen päälaelleen. Tätä kutsutaan silmien korkeus -säännöksi.
Päivittäistavarakaupat tietävät, että 80 prosenttia ihmisistä on kiireisiä ja laiskoja. Siksi kalleimmat, parhaan voittomarginaalin tuotteet sijoitetaan aina tismalleen aikuisen silmien korkeudelle (noin 150–170 sentin korkeuteen).
”Kun etsin perusraaka-aineita – kuten kaurahiutaleita, makaronia, rypsiöljyä, tomaattimurskaa tai pesuaineita – pakotan itseni kyykistymään välittömästi. En edes katso silmien korkeudelle. Se kaupan kaikkein halvin tuote, usein Kotimaista, X-tra, K-Menu tai Rainbow, on piilotettu sinne alimmalle hyllylle, jonne joutuu kurkottamaan. Laatueroa ylähyllyn kalliiseen brändiin ei perusraaka-aineissa usein ole lainkaan, mutta hintaero voi olla jopa 40 prosenttia”, Sari paljastaa.
Kun toistat tämän ”kyykistymisen” viidentoista eri tuotteen kohdalla ostoskierroksen aikana, kuitin loppusummasta on huomaamatta sulanut 10–15 euroa.
Käännä katse tehtaan koodiin, älä brändiin
Toinen valtava säästö syntyy illuusion murtamisesta. Moni suomalainen maksaa satoja euroja vuodessa pelkästä tuotemerkistä, vaikka halpamerkki olisi kirjaimellisesti tehty samalla tehtaalla, samasta raaka-aineesta.
Miten tämän voi todistaa?
Käännä tuotteet ympäri ja etsi pienellä printattu Valmistaja/Valmistuttaja-teksti tai soikea EY-tunnusmerkki (laitoksen hyväksymisnumero).
Tulet huomaamaan, että monet kauppojen omat edulliset merkit (esim. S-ryhmän Kotimaista-juustot tai K-ryhmän Pirkka-leikkeleet) on valmistettu tismalleen samoilla linjastoilla kuin vieressä olevat, 30 % kalliimmat brändituotteet (kuten Valio, Snellman tai Atria). Pakkauksen väri vaihtuu, mutta sisältö on lähes identtistä.
Säästö syntyy ”Tylsästä matematiikasta”
Viimeinen, mutta tehokkain isku kauppiaan katteisiin on kilohinnan ja litrahinnan pakonomainen tuijottaminen, ei koskaan pakkaushinnan.
-
Pienten pakkausten ansa: Valmiiksi raastettu juusto, viipaloitu leikkele, valmiiksi paloiteltu broileri tai ”kätevässä” annospussissa oleva kaurapuuro. Nämä ovat kaupan todellisia rahasampoja. Kun ostat kokonaisen juustokimpaleen ja raastat sen itse, tai ostat kokonaisia broilerin rintafileitä ja suikaloit ne kotona (aikaa kuluu yksi minuutti), kilohinta voi pudota puoleen.
-
Isompi ei aina ole halvempi: Varo myös ”Megapakkauksia”. Varsinkin pesuaineissa ja vessapapereissa iso perhepakkaus saattaa yllättäen olla kilohinnaltaan kalliimpi kuin kaksi pienempää pakettia, koska kaupat tietävät kuluttajien olettavan ison olevan automaattisesti halvempi.
Oletko sinäkin marssinut sokeasti kaupan kultaista keskitietä pitkin ja napannut tuotteet suoraan silmiesi korkeudelta? Katsotko koskaan alahyllyn valikoimaa tai vertaatko pakkausten kilohintoja tarkasti toisiinsa? Ota tämä kyykistymis- ja kilohintataktiikka testiin jo seuraavalla kauppareissullasi! Jaa tämä satasia vuodessa säästävä, kauppojen psykologian paljastava artikkeli WhatsAppissa tai Facebookissa myös niille ystävillesi, jotka murehtivat kasvavia ruokalaskuja!
