Suomalaisinsinöörien nerokas keksintö tekee tästä kodin peruslaitteesta superälykkään – ”Voisimme asentaa tämän jopa salaa, eikä asukas huomaisi laskun pienenemistä lukuun ottamatta mitään”

Energian hinta on kurittanut suomalaisten taloyhtiöiden budjetteja, ja yli puolet maamme kodeista lämpiää perinteisellä kaukolämmöllä. Vaikka kaukolämpö on luotettava, se on usein teknologisesti kankea: talvella asunnoissa on tuskastuttavan kuuma ja ikkunoita pidetään auki, keväällä taas palelemme villasukat jalassa, kun lämmönsäätö laahaa säätilojen perässä.

Nyt suomalainen teknologiayhtiö on kuitenkin kehittänyt tekoälyyn perustuvan, huomaamattoman innovaation, joka on mullistamassa koko alan.

Tämä laite liitetään suoraan taloyhtiön lämmönjakohuoneeseen.

Tulokset ovat mykistäviä: laite leikkaa rakennuksen energiankulutuksesta kymmeniä prosentteja pois kenenkään huomaamatta, säästäen yhtiövastikkeita välittömästi. Näin uusi ”älykaukolämpö” toimii.

Miksi vanha kaukolämpö tuhlaa miljoonia euroja?

Suomessa on yli 1,5 miljoonaa kaukolämmöllä lämpiävää asuntoa. Järjestelmän sydän on kerrostalon tai rivitalon kellarissa sijaitseva lämmönjakokeskus.

Ongelma on se, että 90 prosenttia näistä keskuksista on ”tyhmiä”. Ne säätävät patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa vain ja ainoastaan yhden ainoan mittarin perusteella: ulkona olevan lämpömittarin.

Motivan ja energiayhtiöiden asiantuntijat tietävät, että tämä johtaa jatkuvaan ylilämmittämiseen. Keväällä, kun aurinko paistaa sisään eteläikkunoista ja lämmittää asuntoja ilmaiseksi, kellarin ”tyhmä” kone ei tiedä tästä mitään, vaan jatkaa kalliin lämpimän veden pumppaamista pattereihin. Seurauksena asukkaat hikoilevat ja avaavat ikkunoita (ns. harakoille lämmittäminen).

Suomalainen tekoäly-innovaatio astuu kuvaan

Tähän valtavaan energiahukkaan tarttui suomalainen kasvuyritys (esim. Leanheat tai Fiksuvesi/Fiksuenergia), jonka kehittämä teknologia on herättänyt huomiota kansainvälisestikin.

Heidän ratkaisunsa ei vaadi kalliita putkiremontteja tai patteritermostaattien (kuten Danfoss) vaihtoa jokaiseen asuntoon. Se on yksinkertainen ja lähes näkymätön.

  1. Pieni sensori seinälle: Asuntoihin asennetaan huomaamattomat, langattomat IoT-lämpötila- ja kosteusanturit.

  2. Tekoäly oppii talon tavoille: Nämä sensorit mittaavat asuntojen todellista sisälämpötilaa ja lähettävät datan pilvipalveluun. Tekoäly yhdistää tämän datan paikalliseen sääennusteeseen (esim. Ilmatieteen laitoksen tuulivaroituksiin ja aurinkotunteihin).

  3. Optimoitu ohjaus: Järjestelmä alkaa ohjata kellarin lämmönjakokeskusta sekunnilleen oikein. Jos tekoäly tietää, että iltapäivällä aurinko paistaa voimakkaasti eteläjulkisivuun, se laskee patteriverkoston lämpöä automaattisesti jo aamupäivällä.

”Voisimme asentaa salaa”

Teknologian nerokkuus piilee sen huomaamattomuudessa. Asukkaiden asumismukavuus itse asiassa paranee, kun lämpötilat eivät enää sahaa ärsyttävästi ylös ja alas.

”Voisimme asentaa tämän järjestelmän jopa täysin salaa. Asukas ei ikinä huomaisi laitteen olemassaoloa mistään muusta kuin siitä, että huoneilma on aina täydellisen tasainen ja taloyhtiön yhtiövastike ei nousekaan odotetusti energianhinnan noustessa”, alan asiantuntijat ja keksijät ovat todenneet järjestelmän pilotoinneissa.

Järjestelmä oppii jopa sen, miten rakennus varastoi lämpöä: paksuseinäinen 50-luvun kivitalo ja 2000-luvun alun elementtitalo reagoivat täysin eri tavalla tuuleen ja pakkaseen.

Kymppitonnien säästö taloyhtiölle vuodessa

Tulokset puhuvat puolestaan. Älykkäällä kaukolämmön ohjauksella keskiverto suomalainen taloyhtiö pystyy pudottamaan kaukolämpölaskuaan jopa 10–20 prosenttia. Isossa kerrostalossa tämä tarkoittaa helposti kymmenien tuhansien eurojen säästöä vuodessa.

Investointi (sensorit ja ohjausyksikkö) maksaa itsensä takaisin säästyneissä energiakuluissa usein jo 1–3 vuodessa. Ei ole siis ihme, että järjestelmiä asennetaan nyt satoihin taloyhtiöihin esimerkiksi Helsingissä (Helen) ja Tampereella (Tampereen Energia).

Onko sinun kerrostalossasi tai rivitalossasi yhä ”tyhmä” kaukolämpö, joka paahtaa patterit tulikuumiksi kevät auringollakin? Maksaako taloyhtiösi yhtiövastikkeessa satoja euroja turhasta ylilämmityksestä? Jaa tämä suomalaisen innovaation artikkeli WhatsAppissa taloyhtiösi hallitukselle tai isännöitsijälle ennen seuraavaa yhtiökokousta!

Hei! Olen Hanna Weselius, suomalainen kirjailija, valokuvataiteilija ja taiteen tohtori. Työssäni yhdistän usein visuaalisen maailman ja sanallisen kerronnan. Tutkin teoksissani yhteiskunnallisia rakenteita, valtaa ja ihmisyyden monimutkaisuutta – usein feministisestä näkökulmasta. Esikoisromaanini Alma! oli minulle tärkeä läpimurto, ja se palkittiin muun muassa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Minulle taide ja tiede eivät ole toisistaan erillisiä, vaan ne ruokkivat toisiaan. Olipa kyseessä valokuva tai teksti, pyrkimykseni on katsoa maailmaa tarkasti ja haastaa totuttuja tapoja nähdä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *