Unohda jaloruusut ja laittomat kurtturuusut! Tämä suomalaisten pihojen ”teräspensas” kukkii taukoamatta jopa puoli vuotta ja nauraa pakkasille – Istuta jo tänä keväänä

Jokainen puutarhuri haaveilee pihasta, joka kylpee kukkaloistossa keväästä pitkälle syksyyn. Monen suomalaisen pihanomistajan unelmissa siintävät suuret, tuoksuvat ruusupensaat.

Karu todellisuus kuitenkin iskee usein jo ensimmäisen talven tai kuivan kesän jälkeen: jaloruusut paleltuvat, vaativat loputonta leikkaamista ja ovat kirvojen ykkösherkkua. Kun tuttu ja turvallinen kurtturuusukin julistettiin lailla kielletyksi vieraslajiksi, moni on jäänyt neuvottomaksi.

Puutarha-alan ammattilaiset nostavat nyt esiin yhden täysin aliarvostetun, mutta uskomattoman sitkeän kukkijan. Tämä vaatimaton ”jokapaikanhöylä” räjähtää kukkamereen jo alkukesästä ja jatkaa kukintaansa jopa ensilumiin saakka, vaatimatta omistajaltaan juuri minkäänlaista hoitoa.

Ruusujen tuska ja kurtturuusun kielto

Suomen ankara ilmasto on monelle näyttävälle koristepensaalle liikaa. Puutarhaliiton asiantuntijat muistuttavat, että herkkien jaloruusujen kasvattaminen vaatii syvän, ravinteikkaan mullan (esim. Kekkilän ruusumulta), talvisuojauksen pakkaspeitteillä ja jatkuvan taistelun tuholaisia vastaan.

Vuosikymmeniä suomalaisten pihojen, tienvarsien ja taloyhtiöiden pihojen luottokasvi oli vaaleanpunaisena kukkiva kurtturuusu (Rosa rugosa). Se oli täydellisen kestävä, mutta lopulta aivan liian aggressiivinen. Vuonna 2019 kurtturuusu luokiteltiin kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Laki määrää nyt, että sitä ei saa enää kasvattaa, myydä, eikä edes pitää omalla pihalla – se on hävitettävä sakon uhalla.

Mitä siis istuttaa tilalle, jos haluat matalan, tiiviin ja valtavasti kukkivan pensaan, joka pärjää vaikka kivikossa?

Tapaa pihan uusi kuningatar: Pensashanhikki (Potentilla fruticosa)

Ammattilaisten ylivoimainen vastaus on pensashanhikki. Tämä uskomattoman kestävä (menestyy jopa Lapin korkeuksilla kasvuvyöhykkeellä VI) ja matalahko (noin 0,5–1 metriä) pensas on monelle tuttu 80-luvun ja 90-luvun istutuksista. Se leimattiin pitkään hieman tylsäksi ”huoltoasemapensaaksi”, mutta nyt se tekee valtavaa paluuta moderniin puutarhasuunnitteluun.

Miksi pensashanhikki on ruusua ylivoimaisempi?

1. Ennätyspitkä kukinta: Tämä on hanhikin suurin valtti. Kun suurin osa pihan perennoista ja pensaista kukkii vain pari viikkoa, pensashanhikki aloittaa kukintansa usein kesäkuussa ja jatkaa nuppujen tuottamista taukoamatta lokakuulle asti, joskus jopa ensilumiin. Koko pensas peittyy satoihin pieniin, kirkkaan keltaisiin, valkoisiin, oransseihin tai pinkkeihin kukkiin (esim. lajikkeet ’Goldfinger’ tai herkkä ’Pink Beauty’).

2. Täydellinen kuivuuden sieto: Kun jaloruusu nuupahtaa heinäkuun helteillä, hanhikki vain porskuttaa. Se on kotoisin karuilta paikoilta, joten se pärjää ohuessa, hiekkapitoisessa ja kuivassa maassa auringonpaahteessa. Se on laiskan kastelijan unelma.

3. Tuholaisvapaa: Toisin kuin ruusut, hanhikki ei maistu kirvoille, etanoille tai peuroille. Se on myös hyvin harvoin alttiina sieni- tai härmätaudeille.

Näin onnistut istutuksessa 3 askeleella

Tämän teräspensaan istuttaminen onnistuu parhaiten juuri nyt keväällä, heti kun maa on sulanut (toukokuussa). Se on erinomainen valinta esimerkiksi rinteisiin, muurien reunoille, matalaksi aidanteeksi tai ruukkuihin.

1. Valitse paahteisin paikka: Hanhikki rakastaa aurinkoa. Mitä enemmän se saa valoa, sitä runsaampi kukinnasta tulee. Varjossa pensas venähtää harvaksi, ja kukinta jää vaatimattomaksi.

2. Karumpi on parempi (Älä lannoita liikaa): Kun haet taimet Plantagenista tai lähimmältä puutarhalta, älä istuta niitä liian ravinteikkaaseen mustaan multaan. Sekoita istutuskuoppaan reilusti hiekkaa tai soraa. Jos lannoitat hanhikkia liikaa vahvoilla typpilannoitteilla (esim. Biolan tai Substral), se kasvattaa vain pelkkiä vihreitä lehtiä kukkien kustannuksella.

3. Kevätleikkaus pitää pensaan nuorena: Hanhikki on lähes huoltovapaa, mutta yksi sääntö kannattaa muistaa. Jotta pensas pysyy tuuheana ja pallomaisena, leikkaa se keväällä (ennen silmujen aukeamista huhtikuussa) rohkeasti. Voit typistää kaikkia oksia noin kolmanneksen, tai leikata koko pensaan alas 10–15 sentin tapeille muutaman vuoden välein. Tämä nuorennusleikkaus takaa sen, että pensas puskee valtavasti uusia, kukkivia versoja maanrajasta asti.