Suomen eläkejärjestelmä on jälleen kerran noussut kiivaan keskustelun keskiöön. Kun Eläketurvakeskus (ETK) ja uutiskanavat (kuten Yle) julkaisivat tuoreet tilastot suomalaisten eläkkeistä, moni aamukahviaan juova ikäihminen hieraisi silmiään epäuskossa.
Virallisten lukujen mukaan suomalaisen keskieläke on noussut historialliseen 2 100 euroon kuukaudessa, mikä tarkoittaa yli sadan euron harppausta edellisvuosista.
Somen eläkeläisryhmissä juhlien sijaan leimahti kuitenkin välitön vastareaktio: ”Kenen tilille tuollainen summa oikein tulee?”
Talousasiantuntijat ja verottaja avaavat nyt kylmät faktat tilastojen takaa. Kun pintaa raaputetaan, paljastuu karu kahtiajako, jossa toinen sukupuoli on armottomasti häviöllä ja jossa verokarhu leikkaa luvatusta ”ennätyskorotuksesta” leijonanpuolikkaan.
Illuusio rikkaista eläkeläisistä: Keskikastin totuus
Kun uutisotsikoissa hehkutetaan 2 100 euron (brutto) keskieläkettä, se luo helposti mielikuvan vauraasta eläkeläisväestöstä, joka matkustelee Espanjaan ja ostaa uusia sähköautoja.
Talousmatemaatikkojen ja Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastotieteilijöiden mukaan termi ”keskiarvo” on kuitenkin tässä yhteydessä erittäin harhaanjohtava. Suomessa on pieni joukko erittäin suurituloisia eläkeläisiä (esimerkiksi entisiä johtajia ja lääkäreitä, joiden työeläkkeet huitelevat yli 4 000 eurossa), jotka vetävät matemaattista keskiarvoa voimakkaasti ylöspäin.
Todellisen kuvan suomalaisten arjesta antaa aivan toinen luku: mediaanieläke.
Mediaani asettui 1 848 euroon kuukaudessa. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että tasan puolet Suomen eläkeläisistä saa kuukaudessa vähemmän kuin tuon summan, ja vain puolet saa enemmän.
Kun 1 848 euron bruttotulosta vähennetään Verohallinnon pidättämät verot, käteen jäävä summa (netto) putoaa monella niukasti yli 1 400 euroon. Nykyisillä ruoan, lääkkeiden ja pörssisähkön hinnoilla se tarkoittaa usein pennin venyttämistä jokaisen kuun lopussa.
Sukupuolten välinen kuilu on yhä ammottava
Tilastojen toinen, huolestuttavampi paljastus liittyy sukupuoleen. Vaikka Suomi on tasa-arvon mallimaa, eläkkeissä se ei näy.
Miesten keskieläke kipusi komeasti 2 349 euroon, kun taas naisten eläkkeet laahaavat satoja euroja perässä.
”Tämä on suora seuraus vuosikymmenten takaisesta työelämästä”, asiantuntijat selittävät. ”Naiset tekivät useammin matalapalkka-alojen töitä (kuten hoiva- ja palvelualoilla), pitivät pidempiä kotiäitiysvapaita lasten kanssa ja tekivät enemmän osa-aikatöitä. Koska Suomen työeläke (TyEL) perustuu puhtaasti kertyneisiin työtuloihin, naiset maksavat perheen perustamisesta kovaa hintaa vielä 70-vuotiainakin.”
Moni suomalainen nainen onkin täysin riippuvainen Kelan maksamasta kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä, jotka on tarkoitettu niille, joiden oma työeläke on jäänyt olemattomaksi (takuueläke takaa tällä hetkellä Suomessa hieman alle 1 000 euron bruttominimitulon).
Veroansa: Miksi korotus tuntuu katoavan?
Kun eläkkeisiin tehdään lakisääteinen indeksikorotus (kuten tammikuussa tapahtunut ”ennätyskorotus”), moni odottaa tililleen tuntuvaa lisäystä. Todellisuus pankkitilillä on usein pettymys. Miksi?
Syy on Suomen tiukassa ja progressiivisessa verotuksessa. Kun bruttotulosi nousee, myös veroprosenttisi nousee. Moni eläkeläinen huomaa, että sadan euron bruttokorotuksesta verottaja nappaa välittömästi kymmeniä euroja.
Lisäksi inflaatio on syönyt korotuksen ostovoiman etukäteen. Jos ruoan hinta (Prismassa ja K-Citymarketissa) nousee 10 prosenttia, 5 prosentin eläkekorotus ei riitä edes kattamaan edellisvuoden elintason laskua.
3 vinkkiä eläkeläisen talouden suojeluun:
-
Tarkista verokorttisi HETI: Älä luota verottajan automaatioon! Jos sinulla on suuria sairauskuluja tai olet teettänyt remontteja/siivousta, hae välittömästi kotitalousvähennystä tai lääkekulujen vähennystä OmaVerossa. Se voi palauttaa satoja euroja käteen jäävään tuloosi.
-
Hae eläkkeensaajan asumistukea: Yllättävän moni pienituloinen eläkeläinen jättää Kelan asumistuen hakematta silkasta ylpeydestä tai tiedon puutteesta. Jos asut yksin vuokralla tai kalliissa omistusasunnossa, sinulla saattaa olla oikeus merkittävään kuukausittaiseen tukeen.
-
Kilpailuta sähkö ja vakuutukset: Eläkeläiset ovat usein uskollisimpia asiakkaita samoille vakuutusyhtiöille (If, Pohjola) ja sähköyhtiöille kymmeniä vuosia. Tämä uskollisuus maksaa! Soita ja pyydä uusi tarjous joka vuosi.
Tunnistatko sinä itsesi näistä eläketilastoista, vai tuntuuko 2 100 euron summa kaukaiselta haaveelta? Oletko sinäkin huomannut, kuinka verottaja ja inflaatio syövät indeksikorotukset suoraan lompakostasi? Pitäisikö naisten eläkekuiluun puuttua rankemmalla kädellä? Jaa tämä silmiä avaava ja talouden todellisuutta peilaava artikkeli WhatsAppissa tai Facebookin eläkeläisryhmissä myös ystävillesi ja keskustelkaa yhdessä Suomen eläketodellisuudesta!
Miltä tämä juttu tuntui?
