Siirry sisältöön
Hanna Weselius

Belgialaislääkärit varoittavat Norjaa: Helleaallot voivat ylittää koronapandemian aiheuttaman kriisin

Helleaalto: Apteekin lämpömittari näyttää 44 astetta Brysselissä 23. kesäkuuta. Blogi ja uutiset

Brysselissä mitattiin 44 asteen lämpötiloja 23. kesäkuuta.

Belgia on varakas maa, jolla on kattava terveydenhuolto. Siitä huolimatta maa kirjasi Euroopan synkimmän ylikuolleisuuden kesäkuun tukahduttavan helleaallon aikana.

– Belgia on viileä, kostea ja vauras. Silti koimme tilanteen, jota kukaan ei halunnut nähdä, sanoo Liègen kaupungin teho-osaston ylilääkäri Dr. Philippe Devos.

HETEBØLGE: Et skilt utenfor et apotek viste 44 grader i Brussel 23. juni. Foto: NICOLAS TUCAT / AFP / NTB
Apteekin kyltti näyttää 44 asteen lämpötilaa Brysselissä 23. kesäkuuta.

Terveydenhuollon kapasiteetti murtui

Kun helleaalto iski Länsi-Eurooppaan kesäkuun lopulla, sairaaloiden kyky auttaa potilaita oli äärirajoilla. Monet eivät saaneet tarvitsemaansa hoitoa ajoissa.

– Hoidimme lämpöön liittyviä sairauksia, joista olimme aiemmin lukeneet vain oppikirjoista, Devos kertoo. Hän korostaa, että varsinainen kuolemanriski ei ollut sairaalassa, vaan ihmisten kotona.

EuroMOMOn tilastojen mukaan Euroopassa kirjattiin kesäkuussa 16 000 tavanomaista korkeampi kuolleisuus. Belgia kärsi suhteellisesti eniten 2 000 ylimääräisellä kuolemantapauksella, perässään Ranska ja Saksa.

LEGE: Dr. Philippe Devos er intensivlege og generaldirektør for Unessa, et forbund for ideelle helse- og omsorgstilbydere i Vallonia og Brussel. Foto: Privat
Teho-osaston lääkäri Dr. Philippe Devos.

Viisi yötä ilman helpotusta

Devosin mukaan tilanteen teki poikkeukselliseksi se, että lämpötila ei laskenut alle 20 asteen viiteen vuorokauteen. Rakennukset ja ihmiset eivät päässeet viilentymään kertaakaan.

– Tämä oli kuin kenraaliharjoitus. Norjan on syytä ottaa opikseen Belgian kokemuksista, Devos varoittaa.

Belgialaislääkärit varoittavat Norjaa: Helleaallot voivat ylittää koronapandemian aiheuttaman kriisin

BEHOV FOR VIFTE: En kvinne bærer en vifte mens hun krysser veien i Brussel under hetebølgen 25. juni. Foto: Omar Havana / AP / NTB
Nainen kantaa tuuletinta Brysselissä 25. kesäkuuta.

”Pahempaa kuin koronan aikana”

Grand Hôpital de Charleroin päivystyksen johtaja Dr. Laurent Peyskens kertoo vastaavasta kriisistä. Hänen mukaansa tilanne oli monin tavoin koronaa vaativampi.

Ambulanssien määrä nousi 60:stä 110:een päivässä. Osa potilaista saapui sairaalaan 43 asteen ruumiinlämmössä. Pahiten kärsivät yksin asuvat ikäihmiset.

VOLDSOMT VÆR: Etter flere dager med intens varme, brøt det ut kraftige stormer. Her fra Brussel 28. juni. Foto: MARIUS BURGELMANS / AFP / NTB
Voimakkaita myrskyjä seurasi hellejaksoa Brysselissä 28. kesäkuuta.

Strateginen virhe

Devos katsoo, että Belgian suurin virhe oli luottaa pelkkään yleiseen tiedottamiseen. Ranskassa on saatu hyviä tuloksia aktiivisella yhteydenpidolla haavoittuviin ihmisiin.

– Ennen seuraavaa kesää meillä on yksi prioriteetti: soitamme suoraan niille, jotka kuuluvat riskiryhmiin ja asuvat yksin, Devos sanoo.

NEDKJØLING: Folk badet i fontener for å kjøle seg ned. Her fra Brussel 25. juni. Foto: Omar Havana / AP / NTB
Ihmiset viilentyvät suihkulähteessä Brysselissä 25. kesäkuuta.

Valmistautuminen on välttämätöntä

Ilmastonmuutoksen myötä pitkäkestoiset helleaallot yleistyvät myös pohjoisessa. Norjan terveysministeriön mukaan sairaaloiden on varauduttava ilmaston aiheuttamiin haasteisiin osana laajempaa ympäristötyötä.

Viranomaiset painottavat, että valmistautuminen on paikallista: jokaisen sairaalan on tunnettava omat sää- ja lämpötilariskinsä.

Pysy kärryillä
Suosi tätä lähdettä Googlessa

Mitä lukea seuraavaksi

Lue Beepsit! Älä missaa päivän lyhyitä koosteita
Belgialaislääkärit varoittavat Norjaa: Helleaallot voivat ylittää koronapandemian aiheuttaman kriisin