CIA-johtajan Moskovan-matka herätti huolen: Kristi Raik vertaa tilannetta vuoteen 2021 ja tyrmää hyökkäyspuheet Baltiaan

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n johtajan äskettäistä Moskovan-vierailua ei voi rinnastaa loppuvuoden 2021 tapahtumiin, korostaa Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen (RKK) johtaja Kristi Raik.

Wall Street Journal uutisoi torstaina 27. elokuuta CIA-johtaja John Ratcliffen vierailleen Moskovassa varoittamassa Venäjää hyökkäämästä Natoa vastaan. Politicon tietojen mukaan varoitus koski nimenomaan eskalaatiota Baltian maiden suunnalla.

Marraskuussa 2021 silloinen CIA-johtaja William Burns kävi niin ikään Moskovassa vaatimassa Venäjää perumaan aikeensa Ukrainan suhteen, mutta laajamittainen hyökkäyssota alkoi silti muutamaa kuukautta myöhemmin.

Ei tiedustelutietoa iskusta Baltiaan

Raik painottaa sosiaalisessa mediassa, että rinnastukset vuoden 2021 tilanteeseen ovat harhaanjohtavia. Tuolloin länsitiedustelulla oli selvät ja kiistattomat todisteet Venäjän hyökkäysvalmisteluista Ukrainan rajoilla.

Tällä hetkellä minkäänlaista tiedustelunäyttöä Baltian maihin kohdistuvasta sotilaallisesta maahantunkeutumisesta ei ole olemassa.

Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Venäjä pyrkii lietcomaan jännitteitä ja pakottamaan lännen vetäytymään Ukrainan tukemisesta.

Pelon lietsominen lännen tuen murentamiseksi

Raik viittaa syksyn 2022 tapahtumiin, jolloin Ukraina saavutti merkittävää menestystä vapauttamalla Harkovan ja Hersonin alueita. Strategisen aloitteen menettäminen sai Venäjän turvautumaan järeisiin uhkauksiin.

Moskova yrittää edelleen käyttää eskalaatiota ja ydinasepuhetta pelotepolitiikan välineenä muun muassa länsimaiseen mediaan syötettyjen vuotojen kautta.

Länsimaiden ei tule langeta samaan ansaan eikä antaa eskalaatiopelon rajoittaa materiaalista tukea rintamalle.

Psykologista painetta ilman todellista ydinasevalmistelua

Vuonna 2022 lännellä oli viitteitä siitä, että Venäjä saattoi valmistautua taktisen ydinaseen käyttöön. Nyt vastaavia merkkejä ei ole havaittu.

Kyse on toistaiseksi pelkästä sanallisesta uhkailusta ja psykologisesta painostuksesta, jolla testataan lännen kipurajoja. Venäjä on kuitenkin jo kiihdyttänyt toimiaan Nato-alueella sabotaasi-iskujen ja vaikuttamisen kautta.

Mahdolliseen tulevaisuuden hyökkäysuhkaan on varauduttava vahvalla sotilaallisella pelotteella, mutta Ukrainan tukeminen on edelleen Euroopan elintärkeä etu.