Kallis ja vaivalloinen piharalli
Kun varjostava kuusi tai laho koivu on vihdoin kaadettu, pihanomistaja kohtaa usein projektin kalleimman ja tuskallisimman vaiheen. Keskelle huolella hoidettua nurmikkoa jää törröttämään massiivinen kanto.
Siihen kolisee ruohonleikkuri takuuvarmasti koko kesän. Rautakangen ja lapion kanssa heiluminen rikkoo helposti vain selän satoja kiloja painavan juurakon edessä.
Kaivinkoneen tai ammattilaisen kantojyrsimen tilaaminen paikalle on nopeaa, mutta taksat nousevat nopeasti satoihin euroihin. Raskaiden koneiden telaketjut repivät myös Kekkilän tai Biolanin mullalla hoidetun nurmikon kuukausiksi rumille urille. Jyrsiminen jättää lisäksi pihaan valtavan kuopan ja kasan haketta.
Myrkyt ja tuli ovat hengenvaarallinen virhe
Puutarhafoorumeilla kiertää yhä vaarallisia neuvoja kannon tuhoamisesta vahvoilla hapoilla, glyfosaatilla tai jopa moottoriöljyllä.
Puutarhaliiton ja Tukesin kaltaisten ympäristöasiantuntijoiden viesti on yksiselitteinen: myrkkyjen kaataminen maaperään on paitsi laitonta, myös valtava ympäristöriski. Kemikaalit imeytyvät juuriston kautta pohjaveteen ja tappavat pihamaalta elintärkeän mikrobiston, lierot sekä lähellä kasvavat koristepensaat.
Myös kannon polttaminen on valtava riski. Palokunta muistuttaa, että koverrettu ja sytytetty kanto voi kytkeä juuriaan pitkin maan alla päiväkausia, sytyttäen pahimmillaan lähimetsän tai talon rakenteet tuleen.
Luonnon oma tuhoaja: Suolashokki
Ratkaisu kovan kannon tuhoamiseen piilee osmoosissa. Menetelmä perustuu luonnon omiin lakeihin, ja aine sen toteuttamiseen löytyy usein jo valmiiksi kylpyhuoneesta tai apteekista.
Tehokkain ja ekologisin aine on Epsom-suola eli magnesiumsulfaatti. Hätätapauksessa myös Meiran karkea merisuola tai tavallinen tiesuola ajaa asian, mutta Epsom on ylivoimainen, koska se parantaa maaperää hajotessaan.
Kannon tuhoaminen 4 askeleella
Tämä keväällä tai kesällä aloitettava vaivaton menetelmä vaatii hieman kärsivällisyyttä, mutta säästää satoja euroja.
- Aseistaudu porakoneella: Kiinnitä laadukkaaseen akkuporakoneeseen (esim. Makita, Ryobi tai Bosch) vähintään 10–20 millimetrin paksuinen puuporanterä.
- Rei’itä kanto: Poraa leikkauspintaan kymmeniä 15–20 senttimetriä syviä reikiä. Poraa reikiä myös viistosti kannon kylkiin aivan maanrajaan. Mitä enemmän reikiä on, sitä nopeammin niksi tehoaa.
- Täytä suolalla: Kaada jokaiseen reikään reilusti kuivaa Epsom-suolaa tai merisuolaa. Painele se syvälle paksulla tikulla. Suola vetää puun elävästä solukosta kaiken kosteuden, estäen samalla uusien vihreiden vesiversojen kasvamisen.
- Kastele ja sinetöi: Kaada lopuksi hieman lämmintä vettä reikiin, jotta suola alkaa liueta. Peitä kanto Tokmannilta tai Puuilosta hankitulla paksulla, mustalla jätesäkillä tai muovipressulla ja sido se tiukasti paikoilleen narulla.
Kompostiin kelpaava lopputulos
Musta muovi estää auringonvalon ja kerää kerralla valtavasti lämpöä. Muodostuva pimeä ja suolainen kosteushautomo kiihdyttää sienten aiheuttamaa lahoamisprosessia äärimmilleen.
Kun avaat muovin muutaman kuukauden kuluttua tai seuraavana keväänä, kova kanto on muuttunut pehmeäksi ja lahoavaksi sienimäiseksi muhjuksi. Voit yksinkertaisesti hakata sen palasiksi tavallisella Fiskarsin kirveellä tai lapiolla ja kantaa palaset kompostiin.
Menetelmä on lopulta hyödyksi koko pihan ekosysteemille. Kun Epsom-suola liukenee maaperään, se hajoaa magnesiumiksi ja rikiksi, jotka toimivat erinomaisina mikroravinteina ympäröivälle nurmikolle ja istutuksille.
