Laulaja Amanda Somerville sairastui vakavasti: diagnoosina parantumaton aivokasvain
- Metallilaulaja Amanda Somerville on sairastunut parantumattomaan ja leikkaukseen soveltumattomaan diffuusiin keskilinjan glioomaan.
- Saksassa asuva muusikko saa säde- ja solunsalpaajahoitoja sairauden etenemisen hidastamiseksi ja lisäajan saamiseksi.
- Kasvainta ei voi poistaa kirurgisesti sen diffuusin luonteen ja keskushermoston keskiosissa sijaitsevan paikan vuoksi.
Somervillella on diagnosoitu diffuusi keskilinjan gliooma, joka on aggressiivinen ja leikkaukseen soveltumaton aivokasvain. Nykylääketiede ei tunne sairauteen parantavaa hoitokeinoa, joten hoidoilla pyritään lievittämään oireita ja pidentämään elinaikaa.
Oliko tästä hyötyä? Kerro mielipiteesi kommenteissa
65 lukukertaa tänään
Harkitsetko suloista Maltipoo-koiraa? Eläinlääkärit varoittavat suomalaisten uudesta luksustrendistä – Tämän 4 000 euron nallekarhun taustalla piilee kolme karua yllätystä
Yhdysvaltalainen metallilaulaja-lauluntekijä Amanda Somerville, 47, on kertonut julkisuudessa sairastuneensa parantumattomaan aivosyöpään. Laulajalla diagnosoitiin syyskuun alkupuolella diffuusi keskilinjan gliooma (DMG), joka on aggressiivinen ja leikkaukseen soveltumaton keskushermoston kasvain.
Saksassa asuva muusikko saa parhaillaan säde- ja solunsalpaajahoitoja sairauden etenemisen hidastamiseksi ja lisäajan saamiseksi. Uutinen on koskettanut laajasti raskaan musiikin yhteisöä, jossa Somerville tunnetaan sekä soolotuotannostaan että mittavasta työstään muun muassa yhtyeiden After Forever, Avantasia ja Edguy riveissä.
Parhaillaan saan säde- ja solunsalpaajahoitoa täällä Saksassa.
Hoitotoimenpiteet tähtäävät oireiden lievittämiseen ja elinajan pidentämiseen, sillä nykylääketiede ei tunne parantavaa hoitokeinoa kyseiseen kasvaimeen.
Mikä on diffuusi keskilinjan gliooma?

Gliooma muodostuu keskushermoston tukisoluista aivoissa tai selkäytimessä, ja se on keskushermoston yleisin syöpäkasvaintyyppi. Suomessa todetaan vuosittain noin 1 000 uutta keskushermoston kasvainta, joista arviolta 90 prosenttia sijaitsee aivoissa ja loput selkäytimessä.
Glioomat jaetaan pahanlaatuisuusasteensa perusteella neljään eri luokkaan. Vaikka hitaasti etenevissä muodoissa elinaikaa voi olla jäljellä vuosikymmeniä, diffuusi keskilinjan gliooma kuuluu kaikkein haastavimpiin ja aggressiivisimpiin muotoihin.
Kasvaimen nimike kuvaa suoraan sen biologista luonnetta ja haastavaa sijaintia:
- Keskilinja: Kasvain kehittyy keskushermoston keskiosiin, kuten talamukseen, aivorunkoon tai selkäytimeen.
- Diffuusi kasvu: Kasvaimen rajat eivät ole selkeät, vaan syöpäsolut levittäytyvät suoraan terveeseen aivokudokseen, mikä estää kasvaimen turvallisen kirurgisen poistamisen.
Taudin syntymekanismia ei tunneta tarkasti, mutta sen katsotaan liittyvän odottamattomiin geenimuutoksiin. Elintavoilla ei ole yhteyttä keskushermoston kasvainten syntyyn, eikä sairastumista voi ehkäistä omilla valinnoilla. Vaikka DMG tavataan useimmiten 5–10-vuotiailla lapsilla, se voi puhjeta myös aikuisikään ehtineillä.
Sairauden eteneminen ja hoitomenetelmät
Kasvaimen toteamisessa hyödynnetään kliinistä oirearviota sekä tarkkaa pään magneettikuvausta. Hoitolinjat riippuvat kasvaimen biologisista ominaisuuksista ja potilaan yleiskunnosta.
| Ominaisuus | Tieto |
|---|---|
| Yleisyys ensisijaisesti | Lapset (5–10 v), esiintyy myös aikuisilla |
| Kirurginen poistettavuus | Erittäin vaikea tai mahdoton diffuusin luonteen vuoksi |
| Pääasialliset hoidot | Sädehoito ja solunsalpaajat |
| Hoidon tavoite | Oireiden lievitys ja elinajan pidentäminen |
Kasvaintyypin aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi oirekuva voi muuttua merkittävästi lyhyessä ajassa.
Oireet alkavat usein äkillisesti

Diffuusin keskilinjan gliooman oireet riippuvat pitkälti siitä, millä keskushermoston alueella kasvain sijaitsee. Oireet saattavat alkaa lievinä, mutta ne voivat voimistua jo muutamien viikkojen kuluessa.
Tavallisia hälyttäviä merkkejä ovat:
- Kasvojen toispuoleinen heikkous tai roikkuminen
- Raajojen toispuoleinen voimattomuus ja kömpelyys
- Puhe- tai nielemisvaikeudet
- Tasapaino-, näkö- tai kuulohäiriöt
- Aamuisin voimakkaimmin tuntuva, etenevä päänsärky sekä pahoinvointi
- Käytöksen ja persoonallisuuden muutokset
Yleisin yksittäinen ensioire keskushermoston kasvaimissa on epileptinen kouristuskohtaus, jollainen esiintyy ensioireena noin puolella potilaista.
💡 Äkillisiin, toispuoleisiin neurologisiin puutosoireisiin tai selittämättömiin kouristuskohtauksiin on aina haettava välitöntä päivystyksellistä lääkärinhoitoa.
📌 Aivokasvainten kohdalla nopea diagnosointi magneettikuvauksella on ratkaisevaa oireita lievittävän hoidon käynnistämiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
👇 Seuraa tilannetta ja jaa ajatuksesi aiheesta alla.

1
2
3
4