Tunne siitä, että oma talous laahaa muiden perässä, on yleinen. Syy löytyy usein siitä, että vertaamme omaa tilannettamme täysin väärään tunnuslukuun.
Tilastokeskuksen luvuissa ei ole kyse pelkästä pankkitilin saldosta. Nettovarallisuus lasketaan ynnäämällä yhteen asunnot, autot, säästöt ja sijoitukset, ja vähentämällä näistä asuntolainat sekä muut velat.
Totuus numeroista: mediaani vastaan keskiarvo
Suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 96 000 euroa vuonna 2023. Tämä on se luku, johon useimpien kannattaa omaa talouttaan verrata.
Mediaani tarkoittaa tarkalleen keskimmäistä kotitaloutta, kun kaikki suomalaiset laitetaan varallisuusjärjestykseen. Neljänneksellä varallisuutta oli yli 272 100 euroa, kun taas vähävaraisimmalla neljänneksellä potti jäi alle 8 100 euron.
Harha syntyy silloin, kun tuijotetaan keskiarvoa. Nettovarallisuuden keskiarvo oli samana vuonna peräti 228 700 euroa.
Ero lukujen välillä on yli 130 000 euroa. Se johtuu siitä, että pieni mutta erittäin rikas vähemmistö vetää keskiarvoa rajusti ylöspäin.
Nuoret aikuiset vasta lähtökuopissa
Ikä on tilastojen valossa merkittävin varallisuutta selittävä yksittäinen tekijä.
Alle 35-vuotiaiden yksin asuvien nettovarallisuuden mediaani oli vaatimattomat 2 700 euroa. Nuorilla ei yksinkertaisesti ole vielä ollut aikaa kerryttää säästöjä, maksaa asuntolainaa tai hyötyä omaisuuden arvonnoususta.
Keski-ikää lähestyttäessä luvut alkavat kasvaa. Kahden huoltajan lapsiperheillä nettovarojen mediaani nousi 144 300 euroon.
Perheellisten varallisuuden kasvua selittää pitkälti asuntolainan lyhentyminen vuosien varrella, vaikka se jääkin vielä 27 prosenttia lapsettomia pareja pienemmäksi.
Varallisuuden huippu saavutetaan 55-vuotiaana
Yli 55-vuotiaiden ikäryhmissä varallisuuden kasvu pysähtyy. Nettovarallisuuden mediaani vakiintuu tässä vaiheessa elämää noin 180 000 euroon.
Tämän jälkeen bruttovarallisuus alkaa hitaasti huveta. Eläkevuosina kerrytettyä omaisuutta tyypillisesti kulutetaan elämiseen.
Omistusasunto jakaa kansan kahtia
Asumismuoto repii valtavan kuilun suomalaisten välille.
Omistusasunnossa asuvien nettovarallisuuden mediaani hipoi 200 000 euroa, kun taas vuokralla asuvilla vastaava luku oli alle 3 000 euroa.
Oma koti on yhä suomalaisten ylivoimaisesti tärkein varallisuuserä. Se muodostaa jopa 45 prosenttia kotitalouksien kokonaisvaroista.
Rikkain kymmenys omistaa yli puolet
Varallisuuserot ovat Suomessa jyrkkiä. Tilastokeskuksen yliaktuaari Tara Junes huomauttaa, että varakkain kymmenys omisti jopa 52 prosenttia kaikesta nettovarallisuudesta.
Pääsy tähän rikkaimpaan kymmenykseen vaati 550 000 euron nettovarallisuuden.
Samaan aikaan viisi vähävaraisinta kymmenystä – eli tasan puolet kaikista suomalaisista – omisti yhteensä vaivaiset neljä prosenttia koko maan varallisuudesta.
Inflaatio söi suomalaisten ostovoimaa
Varallisuuden kehityksessä on tapahtunut huomattava takapakki, joka jää usein vertailuissa huomaamatta.
Vuonna 2023 mediaanivarallisuus oli reaalisesti 21 prosenttia pienempi kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2019.
Junesin mukaan romahdus selittyy poikkeuksellisen korkealla inflaatiolla. Kuluttajahinnat nousivat kyseisellä ajanjaksolla 16,7 prosenttia.
Nimellisesti suomalaisten mediaanivarallisuus on nyt jämähtänyt samalle tasolle kuin vuoden 2009 finanssikriisin aikaan.
Miltä tämä juttu tuntui?
