Nepalin hyökyaalto nousi 9 metriä 30 minuutissa: 270 kuollutta ja 1 500 kadoksissa
Blogi ja uutiset
Himalajan vuoristoalueella riehunut hyökyaalto tuhosi kyliä ja teitä Nepalin rajaseudulla.
Vesi nousi yhdeksän metriä puolessa tunnissa
Valtavat vesimassat iskivät asutusalueille Nepalin Bhote-Koshi -joen varrella keskiviikkoaamuna noin kello 9 paikallista aikaa. Vesi mursi jokipenkereet ja syöksyi hallitsemattomasti Trishuli-jokeen.
Mittaukset paljastavat hyökyaallon poikkeuksellisen nopeuden ja voiman. Trishuli-joen pinta Galchchin alueella nousi jopa yhdeksän metriä vain 30 minuutissa.
Muta ja vesimassat pyyhkäisivät alleen kokonaisia kyliä Tiibetin vastaisella raja-alueella. Tulva tuhosi 40 kilometriä valtatietä ja vei mukanaan 19 ajokelpoista siltaa. Viranomaistietojen mukaan ainakin 270 ihmistä on saanut surmansa ja noin 1 500 on kadoksissa, joukossa myös ulkomaisia matkailijoita.
Jäätikkö romahti yli kilometrin laaksoon
Aluksi katastrofin laukaisijaksi epäiltiin magnitudin 4,4 maanjäristystä. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus USGS kuitenkin vahvisti, ettei kyseessä ollut maanjäristys, vaan seismiset anturit heilahtivat valtavan jää- ja kivilohkareen iskeytyessä maahan.
Satelliittikuvat osoittavat, että 5 200 metrin korkeudessa sijaitseva jäätikkö romahti Kiinan ja Nepalin välisen Gyirongin raja-aseman itäpuolella. Jäämassa irtosi ja putosi yli kilometrin matkan laakson pohjalle.
Tutkijat etsivät syytä poikkeukselliselle vesimäärälle
Calgaryn yliopiston geomorfologi Dan Shugar arvioi alueen viimeaikaisen poikkeuksellisen lämpimän sään vaikuttaneen tapahtumiin. Korkealta putoava jää voi murskaantua ja sulaa suurella nopeudella vedeksi aiheuttaen äkillisen aallon.
Himalajan tulva tuhosi kaiken
Alueella koettiin tuhoisia jäätikköjärvien patojen murtumisia heinäkuussa 2016 ja uudelleen viime vuonna. Tällä kertaa vastaava syy on kuitenkin poissuljettu, sillä paikallinen jäätikköjärvi ei sisältänyt riittävästi vettä selittämään tulvaa.
Asiantuntijoiden mukaan pelkkä irronneen jään määrä ei riitä kattamaan havaitun vesimassan suuruutta, ja tapahtumaketjun tarkempia geologisia yksityiskohtia tutkitaan parhaillaan.
Suosi tätä lähdettä Googlessa
