Silja Kosonen ja puheet kehonmuutoksista: EM-kultamitalisti paljastaa, mistä rautainen fysiikka todellisuudessa kumpuaa
Blogi ja uutiset
Euroopan mestari Silja Kosonen korostaa monipuolisen liikuntataustan merkitystä huippukunnon ja terveyden ylläpitämisessä.
Huippu-urheilijan ulkoista olemusta, pituutta ja painoa arvaillaan usein kiivaasti verkossa, mutta tuore Euroopan mestari Silja Kosonen ei rakenna tuloskuntoaan kehon vahtimisella tai pikadieeteillä. Todellinen salaisuus moukaririnkien huipulle nousemisen taustalla on poikkeuksellisen laaja pohjakunto, joka pitää urheilijan terveenä ja suorituskykyisenä vuodesta toiseen.
Moni saattaa olettaa menestyvän urheilijan keskittyvän vain grammoihin ja sentteihin, mutta 23-vuotias heittäjätähti lähestyy omaa kehoaan toimintakyvyn ja jaksamisen kautta. Elokuussa moukarinheiton EM-kultaa huipputuloksella 76,28 metriä varmistanut Kosonen on selvinnyt urallaan ilman suuria takaiskuja. Hänen mukaansa avain loukkaantumisten välttämiseen ja vahvaan rakenteeseen luotiin jo kauan ennen aikuisten arvokisamitaleja.
Monipuolinen liikunta fysiikan ja suorituskyvyn kivijalkana
Keskustelu urheilijoiden kehonpainosta sivuuttaa usein sen, miten monipuolista kuormitusta heittolajeissa vaadittava räjähtävyys ja lihastasapaino vaativat. Pelkkä saliharjoittelu tai lajitoisto ei riitä kantamaan kehoa huipputasolle, jos motorinen pohja on kapea.
Kosonen on puhunut avoimesti siitä, että yksipuolisuus on urheilijalle riski. Monipuolinen kuormitus ehkäisee rasitusvammoja ja kehittää kehonhallintaa tehokkaammin kuin mikään yksittäinen erikoisharjoite.
Minulle useiden lajien harrastamisesta on ollut pelkästään hyötyä, ja koen sen rikkautena. Olen saanut monipuolista osaamista. Lisäksi pystyy ehkäisemään yhden lajin tyypillisiä vammoja, jos on tehnyt kaikenlaista.
Tämä laaja taitopankki on pitänyt kehon toimintakykyisenä kovassa heittorääkissä. Mutta kuinka varhain tuo pohja oikein rakennettiin?
Seitsemän lajin lapsuus loi suojaavan pohjan
Kososen oma lapsuus oli täynnä jatkuvaa liikettä. Kuudennella luokalla hänellä oli samanaikaisesti jopa seitsemän eri harrastusta, joihin kuuluivat yleisurheilun rinnalla muun muassa jalkapallo, ringette, salibandy, maastohiihto, rytminen voimistelu, tanssi sekä pianonsoitto.
Energisen luonteensa vuoksi Kososen äiti toivoi aikoinaan jopa ADHD-testiä neuvolassa, mutta tutkimuksia ei lopulta koskaan tehty. Ylimääräinen energia purettiin sen sijaan urheilukentille ja pihapeleihin, joissa opitut askellukset ja suunnanmuutokset loivat vankan tukirangan myöhemmälle moukarimenestykselle.
Urheilijan fysiikka: harhaluulot vastaan todellisuus
Yleisurheilijoiden kehonkoostumukseen liittyy usein vääriä käsityksiä, joissa tuloksenteko yhdistetään liian suoraviivaisesti pelkkään painonpudotukseen tai tiukkoihin ulkoisiin mittoihin.
| Yleinen harhaluulo | Faktapohjainen todellisuus |
|---|---|
| Huipputulos vaatii painon pudottamista ja kehon rasvaprosentin minimoimista. | Heittolajit vaativat lihasmassaa, räjähtävää voimaa ja riittävästi energiaa palautumiseen. |
| Nuoren urheilijan on erikoistuttava yhteen lajiin mahdollisimman varhain. | Monilajisuus rakentaa lihastasapainoa ja suojaa kehoa yksipuolisilta rasitusvammoilta. |
| Menestys heittoringissä syntyy pelkästään punttisalilla hankitulla massalla. | Koordinaatio, kestävyyspohja ja palloilulajeissa opittu elastisuus ovat ratkaisevia tekijöitä. |
Vahva fysiikka syntyy siis fiksusta harjoittelusta ja riittävästä energiasta, ei kehon kuihduttamisesta.
Huoli arjen liikkumattomuudesta ja ruutuajasta
Oman vahvan taustansa innoittamana Silja Kosonen on nostanut esiin huolen suomalaisten arkiaktiivisuudesta julkaistuaan kirjan Siljan liikuntakirja (WSOY). UKK-instituutti on laskelmissaan osoittanut liikkumattomuuden aiheuttavan Suomessa vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset, ja ilmiö näkyy jo pienissä lapsissa.
Kosonen kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, miten älylaitteet ovat vallanneet jopa pienten lasten arjen. Ruutujen passivoiva vaikutus näkyy motoristen perustaitojen heikentymisenä.
Monesti näkee, että rattaissakin lapsilla on joku ohjelma pyörimässä. On se vähän huolestuttavaakin.
Aikuisten esimerkki on ratkaisevassa asemassa liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Perusliikunta ei vaadi kalliita varusteita tai ohjattuja ryhmiä, vaan arjen pienet valinnat ratkaisevat:
- Yhteiset matalan kynnyksen ulkoilut: Pyöräily, kävelylenkit ja lähiluonnon retkipolut tarjoavat monipuolista peruskuntoa koko perheelle.
- Pihapelit ja leikit: Perinteiset pallopelit ja juoksuleikit kehittävät motoriikkaa ja tasapainoa ilman suuria kustannuksia.
- Ruutuajan rajaaminen: Älylaitteiden käytön tauottaminen antaa luonnollista tilaa vapaalle liikkumiselle ja tutkimiselle.
💚 Kehon toimintakyky ja terveys rakennetaan aina pitkällä aikavälillä, monipuolisella arkiaktiivisuudella ja terveellä suhtautumisella omaan jaksamiseen.
📱 Urheilijan fysiikka kertoo ennen kaikkea sitkeästä harjoittelusta ja kestävästä elämäntavasta, ei pikaisista kehonmuutoksista.
👇 Kerro omat ajatuksesi alla: Miten omassa arjessasi pidetään huolta riittävästä monipuolisesta liikunnasta ruutuajan rinnalla?
✨ Jaa artikkeli ystävälle, joka kaipaa inspiraatiota liikunnalliseen elämäntapaan ja hyvinvointiin!