Suomalaisten taloususko heräilee – mutta puskurit puuttuvat yhä lähes 40 prosentilta

Suomen taloudesta kantautuneet myönteiset uutiset heijastuvat nyt myös kansalaisten odotuksiin. Danske Bankin tuore Taloudellinen mielenrauha 2026 -tutkimus osoittaa, että suomalaisten luottamus oman talouden kehitykseen seuraavan viiden vuoden aikana on kääntynyt kasvuun.

Puolet suomalaisista uskoo nyt, että heidän taloudellinen tilanteensa on viiden vuoden kuluttua nykyistä parempi. Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto huomauttaa, että yhtä vahvaa optimismia ei ole nähty sitten vuoden 2021.

– Saatamme olla nyt positiivisen kasvukierteen alkumetreillä, Kivipelto arvioi. Hän muistuttaa, että tutkimuskyselyt tehtiin huhti-kesäkuussa, jolloin globaalit epävarmuustekijät, kuten Iranin sota ja sen nostamat öljyn hinnat, painoivat kuluttajien mielialaa. Kivipellon mukaan tulokset voisivat olla tänään jopa valoisampia.

Suomi on talouden mielenrauhassa Pohjoismaiden peränpitäjä

Optimismista huolimatta taloudellinen mielenrauha ei ole Suomessa palautunut huippulukemiinsa. Indeksiluku on nyt 5,8, kun se vuotta aiemmin oli 6,0. Vuonna 2021 mitattu ennätyslukema 6,4 on edelleen kaukana.

Suomi sijoittuu Pohjoismaiden vertailussa heikoimmaksi. Kivipellon mukaan luottamusta nakertavat erityisesti asuntojen hintojen lasku sekä korkotason nousu, jotka heikentävät kotitalouksien varallisuuden tunnetta.

Syvenevä taloudellinen kahtiajako

Tutkimus paljastaa huolestuttavan trendin: talousnäkymät ovat jakautuneet entistä selkeämmin. Vaikka osa suomalaisista kokee talouden hallinnan helpottuneen ostovoiman elpymisen myötä, samaan aikaan vaikeuksia kokevien määrä on kasvanut.

– Kotitalouksien arki näyttää hyvin erilaiselta riippuen siitä, perustuvatko tulot palkkatuloihin vai tukiin, Kivipelto toteaa. Ero suuri- ja pienituloisten välillä on nyt suurempi kuin kertaakaan vuoden 2007 jälkeen.

Sukupuolten välinen ero historiallisen suuri

Sukupuolten välinen kuilu talousluottamuksessa on kasvanut tutkimushistorian suurimmaksi:

• Vain 16 % naisista luottaa omaan talouteensa suuressa määrin.
• Miesten vastaava luku on 29 %.

Kivipelto selittää eroa Suomen työmarkkinoiden rakenteella: naisia työskentelee merkittävästi enemmän matalapalkka-aloilla, mikä heijastuu suoraan arjen taloudelliseen turvallisuuden tunteeseen.

Lähes 40 prosentilla ei ole puskureita

Suomalaisten taloudellinen haavoittuvuus konkretisoituu puskurien puutteena. Peräti 38 prosentilla vastaajista ei ole lainkaan taloudellista puskuria yllättäviä menoja varten. Tilanne on erityisen kriittinen yksinhuoltajatalouksissa, joista yli puolelta puskurit puuttuvat kokonaan.

Pankin suositus on neljän kuukauden menoja vastaava säästösumma, mutta vain 18 prosenttia suomalaisista yltää yli kolmen kuukauden nettopalkan suuruiseen puskuriin. Joka kolmas suomalainen murehtii rahojen riittävyyttä vähintään viikoittain.