Suomen hallituksen some-kieltohaaveet törmäävät EU-seinään – voiko alle 15-vuotiaiden käyttöä rajoittaa?

Sosiaalisen median käyttöön liittyvä hallituksen sääntelyhanke.

Suomen hallituksen tavoite rajoittaa lasten sosiaalisen median käyttöä kansallisella lainsäädännöllä on osoittautumassa juridisesti erittäin vaikeaksi. Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok.) on kertonut hallituksen tavoittelevan alle 15-vuotiaiden somen käytön kieltämistä vielä tämän hallituskauden aikana.

Aikataulu on kunnianhimoinen, ja hanke on ristiriidassa EU-sääntelyn ja lasten perusoikeuksien kanssa. Vaikka haasteet on tunnistettu ministeriön esiselvityksissä, poliittisessa keskustelussa esteitä ei ole nostettu kärkeen.

EU-sääntely keskittää vallan muualle

Helmikuussa julkaistu esiselvitys nostaa esiin keskeisen ongelman: Suomella ei ole kansallista toimivaltaa säännellä muihin EU-maihin rekisteröityjä suuria verkkoalustoja. EU:n digipalvelusäädös (DSA) yhdenmukaistaa alan sääntelyä.

Koska moni some-yhtiö, kuten Meta tai TikTok, on sijoittautunut esimerkiksi Irlantiin, niiden valvonta kuuluu joko kyseisen maan viranomaisille tai suoraan EU-komissiolle. Kansallinen laki voisi Suomessa periaatteessa koskea vain kotimaisia palveluita, kuten Suomi24:ää tai Irc-galleriaa.

Ranska törmäsi vastaavaan ongelmaan yrittäessään kieltää somen alle 15-vuotiailta. EU-komissio totesi, että Ranskan hanke loisi päällekkäistä sääntelyä, mikä ei ole mahdollista DSA:n rinnalla.

– Komissio haluaa nyt aktiivisesti yhdenmukaistaa ikärajojen asettamista, sanoo Someturvan johtava juristi ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Kaisa Rissanen.

Lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttöön liittyvä kuvitus.

Sormen heristelyä vai todellista sääntelyä?

Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Riku Neuvonen huomauttaa, että Suomi voi asettaa ikärajan, mutta se ei voi velvoittaa some-jättejä noudattamaan sitä. Ilman yhtiöihin kohdistuvia velvoitteita ja sanktioita laki jäisi lähinnä suositukseksi.

– Suomessa voidaan sanoa, etteivät alle 15-vuotiaat saa käyttää somea, mutta ilman velvoitteita tämä on sormen heristelyä, Neuvonen toteaa. Myös valvonta olisi viranomaisille valtava haaste.

Vaikka nykyinen tietosuojalaki (GDPR) määrittää jo nyt 13 vuoden ikärajan tietojen keräämiselle, se ei ole estänyt ilmiötä, jossa myös tätä nuoremmat lapset toimivat vaikuttajina ja käyttävät alustoja.

Ranskan tie on varoittava esimerkki

Useat EU-maat, kuten Espanja, Kreikka ja Tanska, valmistelivat omia rajoituksiaan, mutta tilanne on nyt liikkeessä EU-tasolla. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin paneeli on suositellut EU:n laajuista 13 vuoden ikärajaa, jonka päälle jäsenvaltiot voisivat mahdollisesti säätää tiukennuksia.

Haasteet eivät rajoitu vain EU-oikeuteen. Ranskan perustuslakineuvosto hylkäsi vastaavan some-kiellon, koska se nähtiin suhteettomana rajoituksena nuorten sanan- ja tiedonvälityksen vapaudelle.

Sosiaalisen median käyttöön liittyvä kuvitus.

Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Erika Lauri muistuttaa, että suomalaisnuoret nauttivat samoista perusoikeuksista. Vaikka somen haitat, kuten häirintä ja kiusaaminen, ovat kiistattomia, täyskielto rikkoisi oikeutta itsensä ilmaisemiseen ja tiedonsaantiin.

Lauri viittaa siihen, että monet nuoret itse suhtautuvat epäilevästi valtiollisiin kieltoihin. Usein parhaana ratkaisuna pidetään perheiden omaa päätäntävaltaa somen käytön rajoittamisessa.