Vältä näitä viittä kasvia: Näin suojaat puutarhasi metsäpaloriskiltä

Metsäpaloriskistä varoittava merkki.

Jos asut alueella, jossa metsäpalot ovat mahdollisia, puutarhan suunnittelu muuttuu kriittiseksi turvallisuuskysymykseksi. Paloriskiä voi pienentää välttämällä herkästi syttyviä kasveja. Vaikka mikään kasvi ei ole täysin paloturvallinen, tietyt lajit syttyvät ja palavat huomattavasti muita nopeammin.

Puutarhan ”palosuunnittelu” eli niin sanottu firescaping on järkevä tapa suojata kotia. Tässä on viisi yleistä kasvia, jotka kannattaa poistaa, ja suositukset niiden turvallisemmista korvaajista.

Palovaaralliset kasvit pihapiirissä

Loppukesä ja syksy ovat erinomaista aikaa tehdä muutoksia puutarhaan. Kun kasvillisuus kuivuu, se muuttuu polttoaineeksi mahdolliselle tulipalolle.

1. Mänty ja havupuut

Kääpiömänty.

Havupuut, kuten männyt ja kuuset, sisältävät runsaasti hartsia ja öljyjä, jotka tekevät niistä erittäin helposti syttyviä. Palokunnat kutsuvat näitä usein ”palonruoaksi”. Männyn alimmat oksat toimivat tikkaina, jotka nostavat maapalon latvustoon, ja puun alta löytyvä neulaskerros on erittäin herkkää syttymään.

Vaihtoehto: Rannikkosekvoia (Sequoia sempervirens). Jos ilmasto ja maaperä sallivat, sekvoia on turvallisempi valinta. Sen paksu, tanniinipitoinen kaarna ja korkea kosteuspitoisuus tekevät siitä huomattavasti vastustuskykyisemmän tulelle kuin havupuut.

2. Rosmariini

Kukkiva rosmariini.

Rosmariini on monen suosikkiyrtti, mutta se sisältää voimakkaita öljyjä, jotka antavat sille ominaisen tuoksun – ja tekevät siitä erittäin palonaran. Sama koskee laventelia. Kuumalla säällä tai kuivuuden aikana nämä pensaat voivat syttyä räjähdysmäisesti.

Vaihtoehto: Pensaskataja (Teucrium fruticans). Tämä minttukasvien heimoon kuuluva ikivihreä pensas ei sisällä helposti syttyviä öljyjä. Se viihtyy auringossa ja vaatii vähän vettä, tarjoten silti hienon ulkomuodon ilman paloriskiä.

3. Kataja

Kiinankataja puutarhassa.

Katajia pidetään usein puutarhan vaarallisimpina kasveina. Niiden tiheä rakenne kerää sisäänsä kuivia neulasia, jotka yhdessä hartsin kanssa muodostavat erittäin tulenaran yhdistelmän. Niitä kutsutaan usein ”bensiinipensaiksi”.

Vaihtoehto: Kojootinpensas (Baccharis pilularis). Tämä sitkeä ikivihreä pensas muistuttaa katajaa, mutta se ei sisällä hartsia. Erityisesti matalat lajikkeet toimivat erinomaisena, paloturvallisempana maanpeitekasvina.

4. Bambu

Bambukasvusto.

Vaikka elävä bambu on vaikea sytyttää suuren vesipitoisuutensa vuoksi, tilanne muuttuu nopeasti kuivalla säällä. Bambukasvustot kerryttävät kuivia lehtiä ja kuolleita varsia, jotka tekevät tiiviistä ryhmästä paloriskin.

Vaihtoehto: Podocarpus-lajit. Nämä kasvit kasvavat korkeiksi, mutta niissä ei ole bambun kaltaista taipumusta kerätä kuollutta ja palavaa ainesta. Niiden lehdet säilyttävät kosteuden hyvin.

5. Pampasruoho

Pampasruoho puutarhassa.

Pampasruoho on näyttävä, mutta se toimii usein tulen levittäjänä. Sen korkea, ilmava kasvutapa ja alhainen kosteuspitoisuus tekevät siitä todellisen ”soihdun” metsäpalon sattuessa.

Vaihtoehto: Idänhiusheinä (Muhlenbergia capillaris). Tämä perenna tarjoaa samanlaista pehmeää tekstuuria ja näyttävyyttä, mutta se on huomattavasti turvallisempi ja kosteuspitoisempi valinta aurinkoiseen paikkaan.