WD-40 ja maali sekaisin: Nerokas niksi vai varma tapa pilata maalipinta?
Hyödyllisiä vinkkejä ja YouTube-videoita
WD-40 ja maali sekaisin: Nerokas niksi vai varma tapa pilata maalipinta?
Verkossa leviää säännöllisesti tee se itse -niksejä, joissa perinteistä WD-40-monitoimiöljyä suositellaan sekoitettavaksi maalin joukkoon. Väitteiden mukaan yhdistelmä synnyttää äärimmäisen vettä hylkivän, ruostetta estävän tai erikoisen elastisen pintapinnoitteen.
Ennen kuin kaadat voiteluainetta maalipurkkiin, on syytä ymmärtää, mitä seoksessa kemiallisesti tapahtuu. Lopputulos voi useimmiten olla täysin päinvastainen kuin toivottiin.
Mitä WD-40 tekee maalille?
WD-40 on alun perin kehitetty kosteuden syrjäyttämiseen ja korroosionestoon. Se koostuu pääasiassa keveistä maaöljytisleistä, liuottimista ja mineraaliöljyistä.
Maalit puolestaan perustuvat tarkoin tasapainotettuihin sideaineisiin, liuottimiin ja pigmentteihin. Kun öljypohjaista liukastetta lisätään maaliin, sekoitus häiritsee maalin omaa kuivumis- ja kovettumisprosessia.
Vesiohenteisissa akryylimaaleissa öljy ei sekoitu tasaisesti veteen. Tämä johtaa välittömään faasien erottumiseen ja estää tasaisen maalikalvon muodostumisen.
Miksi niksiä silti suositellaan?

Monitoimiöljyn ja maalin yhdistämiselle on olemassa muutama harhaanjohtava syy, jotka saavat kokeilun näyttämään videolla houkuttelevalta:
- Veden hylkiminen: Tuore maalipinta hylkii vettä tehokkaasti heti levityksen jälkeen, koska pinnassa on vapaata öljyä. Vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen ja katoaa öljyn haihtuessa.
- Erikoisefektit taiteessa: Akryylikaatomaalauksessa (acrylic pouring) öljypisarat luovat maaliin reikiä ja solumaisia kuvioita (niin sanottuja silmiä), mikä voi näyttää koristeelliselta.
- Hetkellinen kiilto: Öljy antaa märälle pinnalle syvän kiillon, joka usein häviää kuivumisen myötä.
Yhdistelmän suurimmat riskit käytännössä
Jos tavoitteena on kestävä sään- tai kulutussuoja, öljyn lisääminen suoraan maaliin aiheuttaa merkittäviä ongelmia.
Yleisin seuraus on tartunnan pettäminen. Maali menettää kykynsä kiinnittyä alustaan, jolloin kuivunut kalvo alkaa lohkeilla tai kuoriutua laattoina irti jo pienen rasituksen jälkeen.
Toinen tyypillinen ilmiö on maalin kuivumattomuus. Öljy estää sideaineiden ristisilloittumisen, minkä vuoksi pinta voi jäädä tahmeaksi viikoiksi ja kerätä itseensä pölyä ja likaa.
Lisäksi pintaan muodostuu usein niin sanottuja kalansilmiä eli pieniä kraatereita, joissa maali pakenee alustalta öljypisaroiden tieltä.
Miten saavuttaa kestävä ja vettä hylkivä lopputulos?

Metallipintojen ja muiden ulkokohteiden suojaamiseen Suomen vaihtelevissa sääolosuhteissa ei tarvita poppakonsteja. Teollisuus valmistaa tarkoitukseen kehitettyjä tuotteita, joiden toimivuus on testattu.
Ruostesuojaukseen paras ratkaisu on huolellinen pohjatyö: ruosteen mekaaninen poisto, ruosteenestopohjamaali ja laadukas pintamaali.
Jos tavoitteena on voimakas hydrofobisuus eli veden pisaroituminen pois pinnalta, maalipinnan annetaan ensin kuivua täysin. Vasta kuivuneelle ja kovettuneelle maalipinnalle voidaan levittää erillinen suojavaaha tai suoja-aine ilman, että itse maalikalvo vaurioituu.
