Hyvinvointialueiden talouskuri kiristyy: massiiviset alijäämät pakottavat uusiin säästöihin

Suomen jokainen hyvinvointialue painii poikkeuksellisen ankaran talouspaineen alla, kun kertyneet alijäämät ja tiukat säästötavoitteet sanelevat arjen toimintaa. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella aiemmin kertynyttä alijäämää on edelleen 304 miljoonaa euroa, vaikka tuleva talousarvio on suunniteltu noin 31 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tiukka talousohjaus heijastuu suoraan arjen palvelurakenteisiin, henkilöstön asemaan sekä toimipisteiden toimintaan eri puolilla maata.

Paineet näkyvät konkreettisesti henkilöstövähennyksinä ja ehtojen kiristymisenä. Keski-Suomessa työnantaja kaavailee 492 henkilötyövuoden vähennystä, joka pyritään toteuttamaan luonnollisen poistuman, määräaikaisuuksien päättämisen ja avointen tehtävien täyttämättä jättämisen kautta. Samaan aikaan eri alueiden välillä on suuria eroja siinä, miten talouden sopeutustoimet osuvat työntekijöihin: toisaalla sopeudutaan kymmenien henkilöiden vähennyksillä, kun taas toisaalla on päädytty satojen työntekijöiden irtisanomisiin.

Valtiovarainministeriön arviointimenettelyssä oleva Keski-Suomi ei ole ainoa tiukan seurannan kohteena oleva alue, mutta sen keinovalikoima herättää laajaa vastustusta.

Työehdot ja liikkuminen puhuttavat henkilöstöä

Yksi puhuttavimmista säästökeinoista on pyrkimys laajentaa työntekijöiden sijoitusaluetta. Keski-Suomen talousarvioesityksen linjaus määrittäisi koko hyvinvointialueen noin 7 500 työntekijän työskentelyalueeksi, mikä mahdollistaisi hoitajien siirtämisen tarpeen mukaan esimerkiksi Jyväskylästä 50 kilometrin päähän Äänekoskelle.

Henkilöstöjärjestöt ovat asettuneet jyrkästi tätä linjausta vastaan. Ammattiliitto Tehy katsoo, ettei työnantaja voi muuttaa sopimusehtoja ilman laillista perustetta.

”Väitämme vahvasti, että työnantaja ei voi pelkällä hallintopäätöksellä yksipuolisesti puuttua työsuhteen ehtoihin. Muutoksella pitää olla tuotannollis-taloudellinen peruste”, sanoo Tehyn pääluottamusedustaja Juha Hyötyläinen.

Pääluottamusedustajan mukaan työntekijöiden liikkuminen omalla ajallaan ja kustannuksellaan pitkien välimatkojen päässä sijaitseviin toimipisteisiin ei voi olla automaattinen seuraus hallinnollisesta uudistuksesta. Ammattijärjestöjen mukaan vastaavia avauksia on kuitenkin valmisteltu useilla muillakin alueilla.

Yhteistoimintaneuvottelut määrittävät lähitulevaisuuden

Keski-Suomessa käynnissä olevat yhteistoimintaneuvottelut jatkuvat marraskuulle asti, ja aluevaltuusto vahvistaa vuoden 2027 talousarvion joulukuussa. Lopullinen kuva säästöjen kohdentumisesta selviää vasta neuvottelujen päätyttyä.

Henkilöstön vähentäminen pelkällä luonnollisella poistumalla voi osoittautua haastavaksi, jos palvelutaso aiotaan samalla säilyttää lakisääteisenä. Kysymys siitä, miten pitkälle henkilöstön joustoa voidaan venyttää ennen hoidon laadun heikkenemistä, on noussut keskeiseksi koko maassa.

Valvontaa, investointilupia ja lisäaikaa

Talouden ohella valvontaviranomaiset seuraavat tarkasti palveluiden lakisääteistä toteutumista. Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) sai Lupa- ja valvontavirastolta virallisen määräyksen hoitaa Tyks Akuutin päivystyksen ongelmat kuntoon. Viranomaisen tuoreen arvion mukaan Varha on kohentanut tilannetta riittävästi ja potilaiden pääsy jatkohoitoon on parantunut.

Toisaalla valtion talousohjaus asettaa alueille erilaisia ehtoja. Valtiovarainministeriö on myöntänyt Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle Soitelle lisäaikaa kertyneiden alijäämien kattamiseen. Pirkanmaan hyvinvointialue Pirha puolestaan sai valtiolta lainanottovaltuudet, mikä avaa oven merkittäville investoinneille Valkeakosken sairaalaan ja Sastamalaan.

Vaikka osa alueista saa lainavaltuuksia tai lisäaikaa velkojen kuittaamiseen, perusongelma säilyy samana. Toimintojen tehostaminen ja menojen leikkaaminen ovat väistämättömiä toimia jokaiselle alueelle tulevina vuosina.

Mitä tämä tarkoittaa asukkaille ja työntekijöille?

Alueiden tiukat talousraamit näkyvät arjessa monin tavoin, riippuen siitä, missä päin maata asuu tai työskentelee.

• Toimipisteverkon muutokset: Palveluja keskitetään isompiin yksiköihin, ja osassa kuntia avoterveydenhuollon lähipalvelut vähenevät.
• Henkilöstön liikkuvuus: Hoitohenkilökuntaa saatetaan jatkossa velvoittaa työskentelemään laajemman maantieteellisen alueen eri toimipisteissä.
• Päivystysten toimivuus: Viranomaisvalvonta velvoittaa alueita purkamaan ruuhkia ja takaamaan nopean siirtymisen jatkohoitoon.

💡 Seuraa oman alueesi päätöksentekoa. Aluevaltuustojen talousarviokokoukset ja yhteistoimintaneuvottelujen ratkaisut loppuvuodesta viitoittavat suoraan sen, miten paikalliset terveyskeskukset ja hoitopaikat toimivat ensi vuonna.

📌 Tarkista paikalliset palvelumuutokset. Jos kotikuntasi terveysaseman aukioloihin tai vuodeosastotoimintaan on suunniteltu supistuksia, ajantasaiset tiedot löytyvät hyvinvointialueen virallisista tiedotteista.

👇 Jaa kokemuksesi kommenteissa: Miten oman hyvinvointialueesi säästötoimet tai henkilöstömuutokset ovat näkyneet arjessasi?