Noin 200 leikkausta tehty: Lääkärit vastaavat kohuun käsisiirrosta ja elinluovutuksen etiikasta

Eettinen väittely käsisiirrosta ja elinluovutuksen rajoista

Sahlgrenskan yliopistosairaalan neljä käsisiirrosta vastannutta lääkäriä puolustavat toimenpidettä julkisuudessa syntyneen keskustelun jälkeen. Filosofi Torbjörn Tännsjö esitti aiemmin huolensa siitä, että käsien kaltaisten ei-välttämättömien kudosten siirtäminen voisi horjuttaa yleistä luottamusta elinluovutusjärjestelmään.

Lääkärit muistuttavat, että SVT:n Du får min mammas händer -dokumentissa kuvattu luovuttajan tahdon selvittäminen ja omaisten kuuleminen noudattivat tarkasti virallisia säädöksiä ja kunnioittivat vainajan tahtoa.

Käsisiirtojen ja elinluovutuksen eettiset periaatteet herättävät laajaa keskustelua.

Molemmat kätensä menettäneen potilaan toimintakyky

Lääkärit huomauttavat, että käden toiminta on motoriikan lisäksi sensorista ja vuorovaikutuksellista. Käsillä tartutaan esineisiin, mutta niillä myös viestitään, tunnetaan ja luodaan läheisyyttä toisiin ihmisiin.

Molemmat kätensä menettäneen ihmisen toimintarajoite on merkittävä. Leikkauksen tavoitteena on palauttaa toimintakykyä, ja mahdollisia hyötyjä punnitaan aina tarkasti suhteessa elinikäisen lääkityksen aiheuttamiin terveysriskeihin.

Noin 200 toimenpidettä 1990-luvulta lähtien

Maailmassa on tehty noin 200 käsisiirtoa 1990-luvun jälkeen. Lääkärien mukaan väitteille siitä, että toimenpiteet heikentäisivät kansalaisten halua ryhtyä elinluovuttajiksi, ei ole esitetty perusteita.

Lainsäädäntö perustuu aina luovuttajan oman tahdon noudattamiseen, ja jokaisella on oikeus rajata tietyt elimet tai kudokset luovutuksen ulkopuolelle. Jos luovuttajan kanta ei ole tiedossa, omaisilla on keskeinen tehtävä tulkita vainajan tahtoa.

Toimenpiteitä tekevät lääkärit painottavat, ettei potilaan saamaa hyötyä ja luovutusetiikkaa tule asettaa vastakkain, vaan siirtoja on tehtävä vastuullisesti ja täysin avoimesti.