Suomalaiset keittiöt jakautuvat illallisaikaan kahteen täysin erilaiseen leiriin. Toisessa kodissa ruoanlaiton jälkeen hellalla odottaa huoleton kaaos: tiskiallas pursuaa likaisia kattiloita, kastikkeisia kauhoja ja leikkuulautoja, jotka siivotaan vasta syömisen jälkeen.
Toisessa kodissa vallitsee lähes maaginen järjestys. Ruoka on juuri nostettu pöytään, mutta tiskipöytä kiiltää tyhjyyttään, sillä kokki on pessyt jokaisen kipon ja vispilän sitä mukaa, kun pasta on kiehunut tai sipuli hautunut pannulla.
Moni pitää tätä jatkuvaa siivoamista vain hyvänä tapana tai laiskuuden vastakohtana. Käyttäytymispsykologian asiantuntijat ovat kuitenkin tutkineet näitä ”siivouskokkeja”, ja heidän mukaansa tämä arkinen mikrorutiini paljastaa ihmisen persoonallisuudesta, stressinhallinnasta ja alitajunnasta paljon enemmän kuin uskoisikaan.
”Puhtaan pöydän” syndrooma: Syvä kontrollintarve
Kun kysyt ihmiseltä, joka tiskaa ja pyyhkii tasoja ruoanlaiton ohessa (niin sanottu clean as you go -metodi), miksi hän tekee niin, vastaus on usein pragmaattinen: ”Säästän aikaa ruoan jälkeen” tai ”Inhoan tiskivuoria”.
Psykologien mukaan kyse on kuitenkin paljon syvemmästä neurologisesta tarpeesta: kaoksen hallinnasta.
Ihminen, joka ei siedä likaisten astioiden (kuten Fiskarsin veitsien tai Hackmanin kattiloiden) kertymistä työtasolle, kokee visuaalisen epäjärjestyksen usein raskaana kognitiivisena kuormana. Aivot rekisteröivät jokaisen likaisen lautasen tekemättömänä tehtävänä (to-do -listana).
Kun tämä henkilö tiskaa (tai lataa Boschin astianpesukonetta) samalla kun ruoka kypsyy, hän ei ainoastaan pese astioita, vaan rauhoittaa omaa hermostoaan. Puhtaat tasot antavat hänelle tunteen siitä, että hän hallitsee tilannetta ja ympäristöään. Nämä ihmiset ovat työelämässäkin usein niitä, jotka haluavat pitää sähköpostinsa saapuneet-kansion tyhjänä ja reagoivat asioihin ennakoivasti (proaktiivisuus).
Suorittaja vai stressaantuja? Kaksi ääripäätä
Tapa tiskata ruoanlaiton lomassa paljastaa myös, kuinka ihminen käsittelee aikaa ja stressiä. Asiantuntijat jakavat nämä keittiösiivoojat kahteen psykologiseen profiiliin:
1. Tehokas monisuorittaja (Multitaskaaja)
Tämä on positiivinen piirre. Henkilö näkee ajan resurssina, jota ei saa tuhlata. Kun makaronit (esim. Myllyn Paras) kiehuvat 8 minuuttia, hän näkee tuon ajan ”hukka-aikana”, joka on pakko täyttää hyödyllisellä toiminnalla, kuten Fairyn vaahdottamisella. Nämä ihmiset ovat luonnostaan organisoituneita ja kykenevät pitämään monta lankaa käsissään samanaikaisesti. He nauttivat siitä, että ruoan jälkeen he voivat vain nostaa jalat sohvalle ja rentoutua ilman taakkoja.
2. Piilevä ahdistuja (Ahdistuksen purkaja)
Tämä on hieman haitallisempi puoli. Jos tiskaamisesta tulee pakkomielle – esimerkiksi niin, että kastike palaa pohjaan tai unohdat maistaa ruokaa, koska keskityt lian hankaamiseen – kyse voi olla ahdistuksen siirtämisestä. Fyysinen, toistuva työ (kuten tiskaaminen lämpimässä vedessä) vapauttaa mielihyvähormoneja ja laskee stressiä. Jotkut ihmiset ”pesevät päivän murheita pois” tiskialtaassa. Jos likainen pannu aiheuttaa fyysistä ahdistusta tai ärsytystä, taustalla voi olla tarve suorittaa elämää täydellisesti jopa keittiön rauhassa.
”Sotkukokin” psykologinen vastaisku
Mitä sitten kertoo se toinen ääripää – ihminen, joka jättää koko keittiön räjähdyksen jäljiltä, syö rauhassa ja hoitaa Stalan tiskialtaan vuoret (tai koneen täytön) vasta tuntien päästä?
Ovatko he vain laiskoja? Eivät psykologien mukaan.
Tämä ihmistyyppi kykenee lokeroimaan asioita. He pystyvät elämään hetkessä ja nauttimaan itse prosessista (ruoanlaitosta ja syömisestä) ilman, että tulevaisuuden velvollisuudet (tiskit) häiritsevät heidän nykyhetkeään. He ovat usein luovempia, spontaanimpia ja sietävät visuaalista kaaosta huomattavasti paremmin kuin ”clean as you go” -tyypit. Heidän aivonsa osaavat suodattaa sotkun pois näkökentästä, kun on aika keskittyä herkutteluun.
Mikä on asiantuntijoiden tuomio?
Kuten usein psykologiassa, kultainen keskitie on paras. Ammattikokit suosivat aina työpisteen puhtaana pitämistä turvallisuuden ja tilan vuoksi, mutta hekin tietävät, milloin on aika laskea rätit käsistä ja keskittyä olennaiseen – makuihin.
Kumpaan leiriin sinä kuulut: kiiltääkö tiskipöytäsi tyhjyyttään jo silloin, kun uunikello piippaa, vai kohtaatko tiskivuoren vasta myöhään illalla? Tunnistitko itsesi tehokkaaksi suorittajaksi vai rentoutujaksi? Onko perheessäsi jatkuva vääntö siitä, milloin astiat pitäisi hoitaa koneeseen? Jaa tämä itsetuntemusta lisäävä ja keittiön riitoja ratkova psykologinen analyysi WhatsAppissa tai Facebookissa puolisollesi ja ystävillesi!
Miltä tämä juttu tuntui?
