Radioaktiivinen perintö paljastui: Koillis-Atlantin syvyyksistä löytyi tuhansia vuotavia tynnyreitä

Vuosien 1950 ja 1990 välisenä aikana Euroopan maat upottivat Koillis-Atlantin syvyyksiin yli 200 000 tynnyriä radioaktiivista jätettä. Nyt kansainvälinen tutkijaryhmä on aloittanut mittavan hankkeen selvittääkseen, mitä näille säiliöille ja ympäröivälle ekosysteemille kuuluu tänään.

Koillis-Atlantin syvänteisiin upotettuja tynnyreitä tutkimassa.

Syvänmeren kartoitus paljasti vaurioita

Ranskan kansallisen tutkimuskeskus CNRS:n johtama NODSSUM-tutkimushanke on vienyt tutkijat syvälle merenpohjaan. Vuonna 2026 toteutetulla tutkimusmatkalla käytettiin Pourquoi Pas? -tutkimusalusta sekä Nautile-sukellusalusta, joka suoritti 20 sukellusta yli 4 700 metrin syvyyteen.

Suora havainnointi vahvisti sen, mitä aiemmin on vain osattu pelätä: monet tynnyreistä ovat rapistuneet pahoin. Tutkijat havaitsivat, että osa säiliöistä on vuotanut sisältönsä suoraan mereen. Kapseloinnissa käytetyt materiaalit, kuten bitumi, sementti ja hartsi, ovat vuosikymmenten saatossa antaneet periksi.

Säteilytasot pysyvät matalina

Paikan päällä tehdyt mittaukset vahvistivat, että jätteelle tyypillisiä radionuklideja on yhä läsnä. Vaikka aktiivisuustasot olivat tietyillä alueilla odotettua korkeampia, ne pysyivät kokonaisuutena matalina.

Laboratorioanalyysien mukaan säteilytasot eivät edellytä erityisiä suojautumisrajoituksia näytteiden käsittelyssä. Tutkijat keräsivät kohteesta sedimentti-, vesi- ja eliönäytteitä selvittääkseen, miten radioaktiivisuus leviää meriluonnossa ja miten se vaikuttaa syvänmeren biodiversiteettiin.

Tutkimus jatkuu seuraavien kuukausien aikana. Tavoitteena on ymmärtää mekanismit, joilla radionuklidit siirtyvät ja vuorovaikuttavat merenpohjan ekosysteemien kanssa.