Talous kääntyy kasvuun: Milloin se näkyy tavallisen suomalaisen lompakossa?

Talouden elpyminen näkyy jo kansantalouden luvuissa, kuten bruttokansantuotteessa ja verotuloissa. Kysymys kuuluu: milloin tämä kehitys todella tuntuu tavallisen kuluttajan, asuntovelallisen tai sijoittajan arjessa?

Danske Bankin ekonomisti Kaisa Kivipelto avaa näkymiä siihen, mitä tulevat kuukaudet tuovat tullessaan.

1. Pörssisijoitukset ja globaali rytmi

Osakemarkkinat katsovat tulevaisuuteen ja hinnoittelevat odotuksia jo ennakkoon. Helsingin pörssin kohdalla tilanne on kuitenkin erityinen.

Kivipelto huomauttaa, että Helsingin pörssi painottuu voimakkaasti kansainvälisiin yhtiöihin. Niiden tuloskehitys riippuu enemmän Euroopan teollisuuden suunnasta sekä Kiinan ja Yhdysvaltain markkinoista kuin kotimaan talouden käänteistä.

2. Korkotaso ja EKP:n linjaukset

Euroopan keskuspankin (EKP) korkotaso on viime vuosina ollut suomalaisen talousrakenteen kannalta haastava. Kivipelto huomauttaa, että jos Suomella olisi oma keskuspankki, korot olisivat todennäköisesti matalammat.

Vaikka EKP on nostanut korkoja, kyse ei ole ylikuumenevasta taloudesta, vaan ulkoisista shokeista, kuten öljyn hinnan noususta. Koronnostopaineet ovat edelleen läsnä.

3. Työmarkkinoiden viive

Yritykset rekrytoivat vasta, kun luottamus kasvuun on vankka. Rekrytointipäätöksiä harkitaan tarkasti, ja yritykset varmistavat ensin, että nykyinen henkilöstö on täystyöllistetty.

Tästä syystä talouskasvun heijastuminen työllisyyteen kestää usein puolesta vuodesta yli vuoteen. Olemme nyt vaiheessa, jossa uusia työpaikkoja alkaa syntyä.

4. Palkat ja kuluttajien mieliala

Vaikka talousuutiset ovat olleet synkkiä, palkat ovat todellisuudessa nousseet noin 19 prosenttia vuodesta 2020 lähtien. Ensi vuodelle odotetaan yli kolmen prosentin kasvua.

Kuluttajien luottamus on silti pysynyt matalana. Syynä ovat maailmanpoliittinen epävarmuus ja asuntojen hintojen lasku viime vuosina.

5. Asuntomarkkinoiden eriytyminen

Asuntomarkkinat eivät käänny nousuun yhtenä rintamana. Kivipellon mukaan markkinat ovat muuttuneet entistä fragmentoituneemmiksi.

• Perheasunnot: Kysyntä kasvaa suurissa kaupungeissa, ja hintojen nousu voi alkaa pian.
• Pienet asunnot: Helsingin seudulla on edelleen ylitarjontaa pienistä asunnoista, mikä viivästyttää hintojen toipumista.

Korkeat korot ja opiskelijoiden asumistuen muutokset ovat hillinneet intoa sijoitusasuntojen hankintaan. Markkinoilla on edelleen runsaasti myymättömiä asuntoja.

6. Kuluttajien ostohalukkuus kasvaa

Kaupan ala odottaa vähittäiskaupan myynnin kasvavan yli kaksi prosenttia vuodessa. Vaikka tämä ei vielä näy rekrytoinneissa, se kertoo suomalaisten halukkuudesta käyttää tulojaan.

Kivipelto huomauttaa, että suomalaisten korkea säästämisaste on hienoisessa laskussa. Se on merkki siitä, että kotitaloudet ovat jälleen valmiimpia kuluttamaan.