Turvasumuttimen käyttö kehitysvammaisten hoidossa herättää kysymyksiä laillisuudesta

Kainuun hyvinvointialue on joutunut arvostelun kohteeksi, koska sen hoitoyksiköissä on käytetty turvasumutinta kehitysvammaisia asukkaita kohtaan. Hyvinvointialueen mukaan menetelmä on ollut tarpeen henkilökunnan turvallisuuden takaamiseksi.

Kehitysvammaliiton mukaan turvasumuttimen käyttö ei ole sallittua. Tapaus on aiheuttanut hämmennystä ja järkytystä myös alan asiantuntijoiden keskuudessa, sillä vastaavaa käytäntöä ei ole aiemmin tullut julkisuuteen.

Rajoitustoimenpiteet vaativat tiukat perusteet

Mitä rajoitustoimenpiteitä kehitysvammaisiin ihmisiin kohdistuvassa hoidossa saa laillisesti käyttää? Kehitysvammaliiton asiantuntija Susanna Rieppo korostaa, että keinot ja tilanteet on säädetty tarkkarajaisesti kehitysvammalaissa.

Laillisia menetelmiä ovat muun muassa:

• Henkilön kiinnipitäminen.
• Vaarallisten aineiden tai esineiden, kuten alkoholin tai huumausaineiden, haltuunotto.
• Lyhytaikainen eristäminen lukittuun tilaan, jossa on säilytettävä yhteys henkilöön (kesto enintään kaksi tuntia).
• Liikkumista rajoittavien välineiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa (kesto enintään kahdeksan tuntia).

Rieppo painottaa, että näitä keinoja ei saa missään olosuhteissa käyttää kasvatuskeinona tai rangaistuksena.

Kolmen kriteerin sääntö

Rajoitustoimenpiteiden käyttöön vaaditaan kolmen kriteerin samanaikainen täyttyminen:

1. Ymmärryksen puute: Henkilö ei kykene tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä tai ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia.

2. Välttämättömyys: Toimenpiteen on oltava välttämätön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi taikka omaisuusvahingon estämiseksi.

3. Viimesijaisuus: Lievempiä keinoja on kokeiltava ensin, eikä niitä ole todettu riittäviksi.

Kehitysvammalainsäädännön ytimessä on haastavien tilanteiden ennaltaehkäisy ja niiden syiden varhainen selvittäminen, muistuttaa Rieppo.