Viro ehdottaa uutta vauhtia Helsinki–Tallinna-tunnelille
Blogi ja uutiset
Viron ulkoministeri Margus Tsahkna peräänkuuluttaa toimia tunnelihankkeen edistämiseksi.
- Viron ulkoministeri ehdottaa Helsinki–Tallinna-tunnelin suunnitelmien edistämistä.
- Tsahknan mukaan tunnelihankkeella ei ole merkittäviä ympäristöllisiä tai geologisia esteitä.
- Hanke on kohdannut haasteita kustannuksissa, rahoituksessa ja toteutettavuudessa.
Viron ulkoministeri Margus Tsahkna ehdottaa tunnelin edistämistä, koska se syventäisi Pohjoismaiden ja Baltian välistä liiketoimintaa, turvallisuutta ja kulttuuriyhteistyötä. Hänen mukaansa tunneli voisi toimia veturina muille strategisille hankkeille Itämerellä.
Oliko tästä hyötyä? Kerro mielipiteesi kommenteissa
316 lukukertaa tänään
Jokioisilla syyskuussa kadonnut 72-vuotias mies on löydetty menehtyneenä maastosta: Vapepan koirakko teki ratkaisevan löydön
Viro haluaa nostaa tunnelisuunnitelmat uudelleen pöydälle
Viron ulkoministeri Margus Tsahkna on esittänyt, että Viron tulisi edistää suunnitelmia Helsinki ja Tallinna yhdistävästä rautatietunnelista. Aiheesta kirjoittamassaan vieraskolumnissa Helsingin Sanomissa Tsahkna toteaa, että vaikka Viron merkittävin infrastruktuurihanke Rail Baltica pysyy ensisijaisena tavoitteena, katseet tulisi suunnata myös pohjoiseen.
Rail Baltica ja alueellinen yhteistyö
Rail Baltica on parhaillaan rakenteilla oleva, noin 1 000 kilometrin mittainen rautatieyhteys, joka yhdistää Tallinnan Baltian maiden kautta Varsovaan ja muuhun Eurooppaan. Tsahknan mukaan tämä hanke on kriittinen, mutta se ei poissulje muiden yhteyksien kehittämistä.
Ministeri korostaa, ettei tunnelihankkeen tielle ole tullut merkittäviä ympäristöllisiä tai geologisia esteitä, jotka estäisivät kiinteän yhteyden rakentamisen Suomen ja Viron välille. Tämän vuoksi hän esittää, että Viron tulisi aloittaa tunnelihankkeen erityisen valtiollisen suunnitelman valmistelu.
Syvempää integraatiota yli Suomenlahden
Tsahknan mukaan vahvemmat liikenneyhteydet ovat välttämättömiä Pohjoismaiden ja Baltian välisen liiketoiminnan, turvallisuuden ja kulttuuriyhteistyön syventämiseksi. Hän näkee Helsinki–Tallinna-tunnelin konkreettisena ensiaskeleena uudistetulle infrastruktuuriyhteistyölle.
Hänen mukaansa tunneli voisi toimia veturina myös muille strategisille infrastruktuurihankkeille koko Itämeren alueella. Vaikka tunnelihankkeesta on keskusteltu vuosia, hanke on kohdannut jatkuvia haasteita, jotka liittyvät ennen kaikkea kustannuksiin, rahoitusmalleihin ja hankkeen toteutettavuuteen.