Hyvinvointialueiden rahoitus ja sopeutustoimet kuumentavat tunteita: Miksi sote-asemia karsitaan ja valtiovarainministeriö pitää kiinni tiukasta linjastaan?

Suomen hyvinvointialueiden rahoitus ja sen riittävyys ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa säästöjä etsitään jopa kymmenientuhansien asukkaiden peruspalveluista. Valtiovarainministeriö päätti pitää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen rahoituspäätöksen lopputuloksen ennallaan Vaasan hallinto-oikeuden palautuksesta huolimatta, koska rekisteritietojen jälkikäteinen korjaaminen on teknisesti mahdotonta.

Päätös alleviivaa koko järjestelmää piinaavaa ongelmaa. Samalla kun valtion kassa pysyy kiinni menneiden vuosien osalta, alueiden arviointitoimikunnat ja valtuustot joutuvat tekemään kovia ratkaisuja lähipalvelujen karsimiseksi.

Poliittinen paine purkautuu parhaillaan eduskunnan saleissa, joissa kysymys lähipalvelujen säilymisestä jakaa päättäjiä voimakkaasti.

Laskentakaavat vastaan arki: Miksi rahoituspäätöstä ei muutettu?

Vaasan hallinto-oikeus edellytti valtiovarainministeriötä arvioimaan uudelleen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hoitoilmoitusrekisteriin toimitettujen diagnoositietojen vaikutusta rahoituslaskelmiin. Ministeriö ja THL selvittivät tilannetta, mutta lopputulos jäi muuttumattomaksi.

Hoitoilmoitusrekisteriä ei ole teknisesti rakennettu siten, että menneeseen ajanhetkeen voitaisiin palata riittävällä tarkkuudella. Rekisterissä säilytetään pääsääntöisesti vain uusin versio, ja rahoitusta varten tiedot tallennetaan vuosittain ainoastaan viralliselta jäädytyspäivämäärältä.

Käytännössä takautuvaa, lain vaatimaa tarkkaa rekisteritietoa ei ollut enää saatavilla rahoituspäätöksen muuttamiseksi. Vastuu diagnoositietojen toimittamisesta ja oikeellisuudesta säilyy hyvinvointialueilla itsellään.

”Moni asia menee nyt varmasti meidän kaikkien toivomalla tavalla. Mutta se rahoitusmalli on edelleenkin viallinen, ja siksi sitä pitää korjata.” – Pääministeri Petteri Orpo

Pääministeri myöntää järjestelmän valuviat, vaikka puolustaa kokonaisuuden kehitystä. Rahoitusmallin jäykkyys konkretisoituu kuitenkin suoraan alueiden arjessa.

Arviointitoimikunnat ja leikkaukset: Missä säästöt näkyvät?

Eduskunnan kyselytunnilla esiin nousseet esimerkit osoittavat, miten rajut hyvinvointialueiden rahoitus -leikkaukset ja alijäämät heijastuvat kuntiin. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen nosti esiin hallituksen asettaman arviointitoimikunnan kovat esitykset Etelä-Pohjanmaalla.

Kurvisen mukaan palvelujen karsiminen uhkaa viedä lähipalvelut jopa 14 000 asukkaan Lapualta. Vastaavia huolia karsinnoista ja sulkemisista on tuotu esiin eri puolilta maata.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on muistuttanut, että hyvinvointialueilla on itsenäinen päätösvalta toteuttaa palvelunsa. Ministeriön mukaan vastauksia ongelmiin on haettava ensisijaisesti alueiden omasta toiminnasta ja keskinäisestä yhteistyöstä.

Yleinen harhaluulo vastaan todellisuus

Yleinen harhaluulo on olettaa, että valtio voisi yksinkertaisella hallinnollisella päätöksellä paikata yksittäisen alueen rahoitusvajeen takautuvasti, mikäli tilastoissa havaitaan viiveitä. Todellisuudessa lainsäädäntö ja THL:n rekisterien tekninen rakenne sitovat viranomaiset tiukkoihin määräaikoihin, eikä rahoitusta voida jakaa uudelleen ilman lainmukaista pohjatietoa.

Toinen sitkeä väite liittyy asiakasmaksuihin. Ministeri Rydman torjui eduskunnassa käsityksen, että asiakkaat jättäisivät hakeutumatta hoitoon vain maksujen vuoksi, muistuttaen asiakasmaksukatosta sekä mahdollisuudesta maksujen kohtuullistamiseen tai huojentamiseen.

Miten virheiden korjaamiseen puututaan jatkossa?

Hyvinvointialueiden rahoituslakiin on valmisteltu korjaussarja, jolla pyritään välttämään nykyisen kaltaiset umpikujat. Uudet säännökset otetaan käyttöön vaiheittain:

• THL:n korjaustoimivalta: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi jatkossa korjata rahoituksen perusteena käytettävistä rekisteritiedoista selviä virheitä.
• Ministeriön puuttumiskynnys: Valtiovarainministeriö voi ottaa huomioon pohjatiedoissa olevan selvän virheen, mikäli sillä on merkittävä vaikutus alueen saamaan summaan.
• Tekninen valmius: Uusia säännöksiä ja korjausmenettelyjä ryhdytään soveltamaan käytännössä vuodesta 2027 alkaen.

Siihen saakka hyvinvointialueet joutuvat kuitenkin tasapainottamaan talouttaan voimassa olevan lainsäädännön ja nykyisten laskentatietojen puitteissa. Sopeutustoimet ja kiistat palveluverkosta jatkuvat väistämättä kiivaina.

💬 Alueiden säästöpaineet ja sote-palvelujen keskittäminen herättävät vahvoja tunteita puoluekannoista riippumatta.

📱 Miten lähipalvelujen karsiminen ja hyvinvointialueiden rahoituskriisi näkyvät omassa arjessasi tai asuinkunnassasi?

👇 Jaa ajatuksesi alla olevassa kommenttikentässä ja osallistu keskusteluun.