Suomen historian massiivisin asekauppa muuttaa ilmatilan valvonnan pysyvästi: Näin F-35-hävittäjien saapuminen ja Puolustusvoimien suuret kalustohankinnat etenevät

Suomen Ilmavoimien suurin kalustoharppaus etenee suunnitellusti kohti täyttä operatiivista valmiutta. 64 monitoimihävittäjän saapuminen korvaa asteittain väistyvän F/A-18 Hornet -laivueen, ja siirtymän ensimmäisenä kotimaisena asemapaikkana toimii Lapin lennosto Rovaniemellä. Päätös ei tarkoita vain uusien siipien saamista taivaalle, vaan koko kansallisen puolustusjärjestelmän kytkemistä reaaliaikaiseen sensoriverkkoon.

Kyseessä on noin 10 miljardin euron kokonaisuus, jonka toteutus ratkaisee Suomen ilmapuolustuksen tason aina 2060-luvulle saakka. Ensimmäiset suomalaiset lentäjät ja huoltohenkilöstö ovat saaneet tyyppikoulutuksensa Yhdysvalloissa, missä ensimmäiset koneet otettiin virallisesti vastaan koulutuskäyttöön.

Miten tämä massiivinen siirtymä näkyy käytännössä kotimaan tukikohdissa ja milloin vanha kalusto poistuu lopullisesti vahvuudesta?

Miten F-35-hävittäjien käyttöönotto ja aikataulu etenevät?

Siirtymä kahden eri konetyypin välillä ei tapahdu yhdessä yössä. Ilmavoimat noudattaa tarkkaan porrastettua suunnitelmaa, jotta ilmatilan valvonta ja torjuntavalmius pysyvät katkeamattomina joka ikisenä vuorokauden tuntina.

F 35 aikataulu rakentuu useasta kriittisestä vaiheesta:

• Koulutusvaihe Yhdysvalloissa: Suomalainen avainhenkilöstö lentää ja huoltaa koneita ensin yhteistyössä valmistajan ja Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa.
• Ensimmäiset koneet Suomeen: Kaluston vastaanotto käynnistyy Rovaniemellä Lapin lennostossa, jonne valmistuvat laajat suoja- ja huoltorakenteet.
• Rinnakkaiskäyttö: Hornet- ja F-35-laivueet lentävät vuosia samanaikaisesti, kunnes uusi järjestelmä saavuttaa täyden operatiivisen suorituskyvyn (FOC).
• Karjalan lennoston vuoro: Rissalan tukikohta siirtyy uuteen aikakauteen heti pohjoisen jälkeen, jolloin loputkin Hornetit poistetaan käytöstä.

Yleinen harhaluulo on pitää F-35-konetta pelkkänä ilmataisteluvälineenä; todellisuudessa se on jaetun tilannekuvan lentävä solmukohta, joka ohjaa koko puolustusjärjestelmän tulta ja tiedustelua.

Tämä harppaus vaatii myös maankamaralta poikkeuksellisia investointeja, joita harva tulee ajatelleeksi lentonäytöksiä katsellessaan.

Infrastruktuurin valtava myllerrys tukikohdissa

F-35A vaatii toimiakseen huomattavasti tiukemman turvaluokituksen ja tietoteknisen ympäristön kuin edeltäjänsä. Rovaniemen ja Rissalan lentotukikohtiin on rakennettu erityissuojattuja huoltotiloja, uusia lentosuojia sekä erittäin vaativaa tietoliikenneinfrastruktuuria.

Häivemateriaalien ylläpito vaatii erikoisolosuhteet, joissa lämpötilaa ja ilmankosteutta säädellään tarkasti. Ilman näitä kalliita pohjatöitä laitteiston täyttä sensoritehoa ei saataisi valjastettua operatiiviseen käyttöön.

Totta vai tarua: Yleisimmät myytit uudesta kalustosta

Julkisuudessa F-35-hankkeesta liikkuu edelleen sitkeitä käsityksiä, jotka eivät perustu Puolustusvoimien asettamiin suorituskykyvaatimuksiin tai todelliseen hankintasopimukseen.

Suurin väärinkäsitys liittyy koneen käyttötapaan. Julkisessa keskustelussa vertaillaan usein pelkkää huippunopeutta tai kaartotaistelukykyä vanhoihin hävittäjiin. F-35:n varsinainen valttikortti on sen kyky havaita vihollinen satojen kilometrien päästä ilman, että kone itse paljastuu vihollisen sensoreille.

Toinen yleinen kysymys koskee huollon omavaraisuutta kriisitilanteessa. Suomeen luodaan sopimuksen myötä laaja teollinen yhteistyöverkosto ja huoltovarmuusjärjestelmä, jonka ansiosta kalustoa kyetään korjaamaan, kokoonpanemaan ja ylläpitämään itsenäisesti kotimaisin voimin poikkeusoloissa.

Puolustusvoimien muut suuret kalustohankinnat

Vaikka ilmapuolustuksen uudistus vie suurimman osan huomiosta, kyseessä on vain yksi kolmesta massiivisesta strategisesta hankekokonaisuudesta. Puolustuskykyä rakennetaan samanaikaisesti niin merellä kuin maallakin.

Merivoimien Laivue 2020 -hanke tuo käyttöön neljä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia. Nämä alukset kykenevät ympärivuotiseen toimintaan Itämeren vaativissa jääolosuhteissa ja vastaavat alueloukkauksiin pintatorjunta-, miinoitus- ja ilmatorjuntakyvyllään.

Maavoimien ja ilmapuolustuksen saumakohdassa etenee korkeatorjuntakyvyn mullistus. Suomen hankkima israelilainen Daavidin linko -ohjusjärjestelmä ulottaa torjuntaetäisyyden ja -korkeuden tasolle, jota maassa ei ole aiemmin ollut. Nämä kaikki järjestelmät keskustelevat keskenään, ja F-35 tulee toimimaan tämän tiedonvälityksen hermokeskuksena.

💬 Puolustusvoimien jättihankinnat muuttavat turvallisuusympäristöämme vuosikymmeniksi eteenpäin.

✨ Uuden teknologian käyttöönotto vaatii saumatonta yhteistyötä eri puolustushaarojen ja kansainvälisten kumppaneiden välillä.

📱 Seuraa hankkeiden toteutumista virallisten puolustusviranomaisten tiedotteista varmistaaksesi ajantasaisimmat tiedot.

👇 Mitä ajatuksia hävittäjähankinnan eteneminen ja puolustuksen uudistuminen sinussa herättää? Kerro mielipiteesi alla olevassa kommenttikentässä ja jaa artikkeli eteenpäin!