Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ikkunoiden avaaminen yöksi ja sulkeminen päiväksi ei ole enää paras strategia kuumuuden torjumiseksi.

Kymmenen vuotta sitten se oli paras strategia riippumatta siitä, mitä tapahtui. Nyt on katsottava lämpömittaria

Vuosikymmeniä, kauan ennen kuin ilmastointilaitteet keksittiin ja tuulettimet valtasivat maan joka kolkan, Espanja osasi käsitellä kuumuutta: päivisin kaikki suljettiin tiiviisti, öisin kaikki avattiin ja tuuletettiin.

Se kuulostaa alkeelliselta, mutta vuonna 2026 terveysministeriö suosittelee edelleen tätä strategiaa. Silti ongelma on olemassa.

Sulkupelin Espanja ei nukkunut kaupungeissa 26 asteen lämpötilassa neljältä aamulla. Ei 26, eikä 28, eikä yli 30, kuten näinä päivinä on tapahtunut Almeriassa. ”Helvetillisten öiden” tulo asettaa kyseenalaiseksi kaiken sen, mitä luulimme tietävämme kotitalouksien lämmönhallinnasta. Niinpä kysyimme itseltämme…. Mitä nyt?

Mitä olemme tehneet tähän asti. Tuo taru, josta puhuin , leviää joka kerta, kun helle ilmestyy. Ja kuten sanoin, siinä on järkeä. Maailmassa, jossa yöllä viilenee, voittava strategia on yöaikaan jäähdyttäminen ja päivällä eristäminen. Mitä terveyssuunnitelma sanoo korkeista lämpötiloista.Keskeistä tässä on se, että tällaista maailmaa ei enää ole.

Koska avain ei ole aika, vaan lämpömittari. Todellisuudessa haluamme avata, kun on viileää, ja sulkea, kun on lämmintä. Yöllä on yleensä viileää, mutta….

Entä jos se pysähtyy? Kesä on venynyt viisi viikkoa, ja Espanjassa on noin kaksi astetta lämpimämpää kuin 1980-luvun alussa. Helleyöt (joissa minimiarvo on 25 astetta tai enemmän) ovat kymmenkertaistuneet vuodesta 1984 kymmenessä väkirikkaimmassa pääkaupungissa, ja AEMETin tietojen mukaan tämä koskee noin yhdeksää miljoonaa ihmistä. Jopa trooppisia myrskyjä (minimilämpötila 20 astetta tai enemmän) on nyt kymmenkunta enemmän vuodessa kuin vuosikymmeniä sitten.

Että emme voi nukkua.. . Vaikka tutkijat eivät olekaan päässeet yksimielisyyteen ihanteellisesta nukkumislämpötilasta(jotkut sanovat 18,3ºC, mutta yhteisymmärrystä ei ole), he ovat olleet yhtä mieltä perusajatuksesta: helteessä nukkuminen on objektiivisesti katsoen huono idea.

Jostain syystä on totta, että lämpötilamme vaihtelee valveillaolon ja unen välillä. Itse asiassa ”lämmönsäätely on merkittävä tekijä” unen hallinnassa, selitti professori Cameron Van Den Heuvel Adelaiden yliopistosta. ”Noin tunti tai 30 minuuttia ennen nukkumista keho alkaa menettää ruumiinlämpöä. Tämä lisää väsymyksen tunnetta normaaleilla terveillä aikuisilla.

Esimerkiksi unettomuudesta kärsivillä ihmisillä ”on todettu olevan korkeampi peruslämpötila juuri ennen nukkumista kuin ihmisillä, joilla ei ole uniongelmia”. Ympäristön lämpö ei auta tätä lämmön vähenemistä, ja näyttää olevan todistettu, että kun lämpötila on hyvin korkea, nukahtaminen on vaikeampaa, ja kun nukahtaminen onnistuu, se on laadultaan hyvin huonoa.

Mitä me siis teemme? Koska lämpöamplitudi on vielä korkea, niemimaan sisäosissa aamuyöllä avautuminen toimii. Mitään ei tarvitse muuttaa.

Ongelma koskee niitä, jotka asuvat rannikolla tai suurkaupungissa. Kun lämpötila nousee yöllä yli 20 asteen, strategia kääntyy päinvastaiseksi. Ilmanvaihto yöllä ei ole enää tärkein tekniikka, ja taistelu voitetaan päivällä: talo on tiivistettävä heti, kun katu kuumenee, lämpöinertia on hyödynnettävä ja ilmastointia on käytettävä viisaasti.

Kun yöt kuitenkin lämpenevät, kotimaisten temppujen käyttö loppuu. Jos suuntaus vahvistuu, meidän on oletettava, että asuntokanta on muutettava: aurinkosuojaus, remontointi ja ilmastosuoja ovat muotisanoja muutaman vuoden kuluttua.